Oman elämän tutkimuskeskus

Tammikuun tilanne

2012-01-26T21:06:00.003+02:00

Tässä nopea tilannekatsaus joulukuussa asettamiini tavoitteisiin.

1. Kehonkieli

Jatkuvaa kamppailua pitää yllä kunnon kehonkieltä. Saaduista hyödyistä ei ole mitään vamaa tietoa. Kun näen ihmisiä, joilla on huono ryhti tai he tuijottavat koko ajan maahan, tiedän että tällä on merkitystä. Täytyy jatkaa skarppausta niin kauan kunnes siistä tulee tapa.

2. Aamutreeni

Nyt kun olen tilanteessa, jossa kunnon liikunta on aika satunnaista, huomasin aamujumpan hyödyt: kunto koheni päivittäin. Valitettavasti nämä ovat jääneet. Yritän nyt vielä ainakin vatsoja ja lankkuja tehdä, ettei vatsa ala ikävästi pömpöttämään. Keväällä kun pystyn paremmin, aloitan säännöllisen liikunnan.

3. Kegel-harjoitukset

Selvästi lihakset vahvistuivat kahden kuukauden aikana. Arvioisin että erektiot ja orgasmit ovat voimakkaampia. Tämä on selvästi jotain, mitä pitäisi tehdä säännöllisesti.

4. Neljä sopimusta

Huomaan jatkuvasti rikkovani näitä vastaan, mutta ei voi kuin yrittää parhaansa. En ole muistanut muistuttaa itseäni näistä päivittäin. Tuntuu että näillä sopimuksilla on positiivinen vaikutus elämääni. Koen vähemmän pettymyksiä ja minua on vaikeampi loukata.

5. Omien arvojen mukaan eläminen

En ole täysin elänyt arvojeni mukaan. Yksi arvoistani on niin epämääräinen, että sen mukaan on vaikea elää. Väliaikaisesti tulen elämään arvojen ristiriidassa, koska olen luvannut jotain ja aion pitää sen, vaikka toinen osapuoli ei ole ollut omien sanojensa mittainen. Kuulostaako hämmentävältä? Tämän asian avaaminen tuntuu liian henkilökohtaiselta jopa nimettömään blogiin ja lisäksi se ei olisi kovin mielenkiintoista.

Nämä treenit siis jatkuvat, toivottavasti läpi elämän, ja ehkä kirjoittelen joskus lisää näistä.

Keskustelutaitojen ja huumorintajun kehittämisestä kirjoittaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Kirjoitan niistä vielä.

Neljä sopimusta

2011-12-18T22:43:00.000+02:00

Alla on Miguel Ruizin neljä sopimusta, jotka perustuvat Toltekien viisauksiin tms. Miguelin audiokirjan mukaan tekemällä nämä neljä sopimusta itsesi kanssa voit päästä irti kärsimyksestä ja nauttia elämästä. Ne ovat petollisen yksinkertaisia, sillä niitä on todella vaikea toteuttaa omassa elämässä. Kolmas kohta on minun kaikkein vaikein toteuttaa. Huom. Oma referointini ei tee oikeutta alkuperäiselle audio-kuunnelmalle.

1. Älä käytä sanoja itseäsi vastaan (engl. "be impeccable")

Sanoilla on paljon valtaa jos niihin uskoo. Niiden vaikutus sinuun päättyy kun lakkaat uskomasta. Voit olla kuullut pienenä tai vanhempanakin, että olet esimerkiksi huono urheilussa, tylsä tai ruma. Jos uskot tällaiseen kuulemaasi, pyrit pitämään sitä hengissä ja rajoitat elämääsi. Vältät urheilua koska olet niin huono ja voit välttää sosiaalisia tilanteita, koska luulet olevasi tylsä. Uskomukset alkavat ylläpitää itseään. Älä myöskään itse puhu negatiivisia asioita itsestäsi tai muista.

2. Älä ota mitään henkilökohtaisesti

Mikään mitä muut tekevät tai sanovat ei liity sinuun. Ihmiset tekevät asioita omien motiiviensa ja uskomuksiensa pohjalta, ja kaikki mitä he ajattelevat sinusta on oikeasti heistä itsestään. Jos ne sanovat kuinka mahtava ihminen olet, he eivät sano sitä sinun vuoksi, vaan itsensä vuoksi. Ottamalla toisten sanat, kehut ja haukut, henkilökohtaisesti, asetat itsesi alttiiksi kärsimään. Kuitenkin jos joku ei kohtele sinua rakkaudella ja kunnioituksella, lähde pois. Se voi sattua hetken, mutta pelastaa sinut pidempään kestävältä kärsimykseltä.

3. Älä oleta mitään

Meillä on taipumus tehdä oletuksia tulevaisuudesta. Oletusten ongelma on se, että uskomme niiden olevan totta. Teemme oletuksia siitä, mitä muut tekevät tai ajattelevat tai tulevat tekemään. Aina on parempi tehdä kysymyksiä kuin oletuksia. Parisuhteissa oletamme toisen tietävän, mitä haluamme ja että meidän ei tarvitse sanoa sitä. Me pelkäämme olla oma itsemme, koska oletamme että muut tuomitsevat ja syyttävät meitä, kuten me tuomitsemme ja syytämme itseämme. Ennen kuin muilla on mahdollisuus tuomita, olemme jo tuominneet itsemme. Yksi tapa estää itseäsi tekemästä oletuksia on kysymällä kysymyksiä. Jos et ymmärrä jotain, kysy.

4. Tee aina parhaasi

Missä tahansa tilanteessa, tee aina parhaasi. Huomioi, että se mikä on parhaasi on koko ajan muuttuva. Parhaasi on parempi kun olet juuri herännyt, onnellinen tai tunnet itsesi energiseksi. Kun teet enemmän kuin pystyisit, työskentely muuttuu vaikeaksi ja suorittaminen kestää kauemmin. Jos teet vähemmän kuin parhaasi, altistat itsesi turhautumiselle ja syyllisyyden ja katumuksen tunteille. Jos teet parhaasi, olet sitten kipeä tai terve, et voi tuomita itseäsi. Ja jos et voi tuomita itseäsi, et voi kärsiä syyllisyyden tunteista. Tee parhaasi koska pidät siitä, et siksi että odotat palkintoa. Kun teet parhaasi, kukaan ei voi tuomita sinua, yritithän parhaasi. Tee parhaasi, koska haluat itse tehdä parhaasi. Jos teet jotain siksi, että sinun täytyy, et pysty tekemään parastasi. Tee parhaasi ja nauti tästä hetkestä. Kolme ensimmäistä sopimusta toimivat vain jos teet parhaasi. Et aina pysty toimimaan kolmen ensimmäisen sopimuksen mukaisesti, mutta tee parhaasi. Tekemällä parhaasi lopulta tulet mestariksi. Kaikki taidot mitä ikinä olet oppinut, opit toistamalla ja harjoittelemalla.

Tilannekatsaus, karppauksesta ja uudet kujeet

2011-12-11T12:00:00.001+02:00

Elän parhaillaan unelmaani, mutta jostain syystä en ole tyytyväinen. Rakkauselämä ei ole kunnossa. Enkä toteuta itseäni. En ole ihan varma osaisinko olla onnellinen vaikka asiat olisi miten hyvin. Puolen vuoden päästä alkaa aivan uusi vaihe elämässäni ja aijon silloin elää ihan toista unelmaa. Sitä ennen pyrin nauttia nykyhetkestä ja kerrata vähän aikaisemmin opittua muutamalla "tutkimuksella".

Laihdutus karppaamisella ei mennyt ihan putkeen. Harrastin urheilua liikaa (n. 2 kertaa päivässä, kestoltaan 15min - 90min) ja lopulta motivaatio loppui täysin kesken. En jaksanut tehdä enää mitään. Oppimani asia on, että hiilihydraatteja todellakin tarvitaan. Varsinkin jos liikkuu paljon. Uskon silti että hiilihydraatit ovat liiallisen lihoamisen takana. Sivumainintana, olen kuitenkin parina kuukautena laihtunut mukavasti ihan sen kummemmin yrittämättä.

Tutkimukset loppuvuodeksi... olen aloittanut nämä jo marraskuun alussa, ja raportoin ensi vuonna vaikutuksista.

1. Kehonkielen skarppausta:

pidä hyvä ryhti aina, leuka pystyssä, katse eteenpäin ja avoin kehonkieli
muista katsekontakti ja hymy kun puhut ihmisille
puhu kuuluvalla äänellä ja naura enemmän
lopeta jalkojen heiluttelu (tämä paha tapa on tullut viimeisen kuukauden aikana)
pidä kädet pois taskusta (miten ihmeessä tämäkin tapa on palannut)

2. Tee joka aamutreeni: punnerruksia, kyykkyjä, vatsoja, lankkua, venytä ongelmakohdat takareidet ja alaselkä

3. Tee joka päivä kahdesti kegel-harjoitukset. Toisella kerralla 200 lyhyitä 2s jännityksiä 1-2s tauoilla. Toisella kerralla 20x10s pitoja, 20x5s pitoja ja kaksi kertaa niin pitkään kuin pystyy. Pikkuhiljaa sarjapituuksia voi nostaa.

4. Ota elämään käyttöön Miguel Ruizin 4 sopimusta (tarkemmin näistä tulevassa postissa):

Älä käytä sanoja itseäsi vastaan
Älä ota mitään henkilökohtaisesti
Älä oleta mitään
Yritä aina parhaasi

5. Mietin joka aamu miten aijon elää arvojeni mukaan ja iltaisin miettiä miten elin arvojeni mukaan. [Huom. seuraavat lauseet on lisätty myöhemmin:] Lisäksi mietin joka ilta muutaman asian, josta olen kiitollinen. Ihan perusasioita kuten terveyttä ja kavereita ei aina osaa arvostaa, mutta uskon että niiden mielessä pitäminen tekee minusta onnellisemman.

Tässä on tosi paljon kaikkea, mutta tällä hetkellä tuntuu, että aikaa ja henkistä kapasiteettia löytyy tälläiseen testaamiseen. Lisäksi haluan kehittää edelleen keskustelutaitojani ja huumorintajuani. Näistä myöhemmin lisää.

Hyvää yötä!

2011-07-17T12:00:00.004+03:00

Olen nukkunut niin huonosti viime viikon. Pärjään kuuden tunnin yöunilla, mutta ne tekee ainakin musta kovin ilottoman jätkän. Suosittelen vähintään 7½ unia tai mieluummin 9 tunnin yöunia.

Googlella löydettyjä pidempien yöunien hyötyjä:

1. Parantaa muistia.
2. Vähentää tulehduksia.
3. Lisää luovuutta.
4. Parantaa keskittymiskyky.
5. Helpottaa painonhallintaa.
6. Vähentää stressiä.
7. Parantaa mielialaa.

En tiedä miten tieteellisiä nämä hyödyt ovat, mutta olen valmis uskomaan, koska arkikokemukseni on, että unenpuute ei ainakaan juuri auta.

Jos ei millään pysty nukkumaan pitkiä yöunia, päiväunista voi olla hyötyä. Mitä useampi päikkäri päivän aikana, sitä vähemmän tarvitsee unta yöllä. En tosin voi suositella päikkäreitä pysyväksi ratkaisuksi, koska kokemukseni mukaan tottumisen jälkeen niistä tulee riippuvaiseksi. Ei ole mukavaa, kun joku kerta ei voikaan mennä suoraan töistä nukkumaan päiväunia ja alkaa pilkkiä keskellä päivää kavereiden seurassa. Kokeilun haluisille tarkempaa tietoa täältä: Sleep - How to hack your brain

Unesta ja sen kanssa kikkailusta muuten kiinnostuneille: 40 Sleep Hacks: The Geek's Guide to Optimizing Sleep

Aktiivinen kuuntelu

2011-07-16T16:45:00.001+03:00

Aktiivisessa kuuntelemisessa laitetaan omat tunnetilat syrjään keskustelun ajaksi, kysytään kysymyksiä ja toistetaan kuunneltu sanoma takaisin puhujalle, jotta sanoa on varmasti kuultu oikein. Katsekontaktin ja kehonkielen huomioiminen sekä puhujan taustan ja luonteen arvioiminen auttavat ymmärtämään puhujaa.

Eräitä kuuntelun ongelmia:

1. Huomion kääntäminen itseensä. Kääntämällä keskustelunaiheen itseensä näyttämättä kiinnostusta muihin aiheisiin on narsistinen keskustelutapa.

2. Toisen keskeyttäminen. Pahimmillaan keskustelijat ikään kuin taistelevat kumpi saa olla äänessä. Kuitenkin selvennyksen kysyminen tai innostuksen ja tuen näyttäminen ovat hyväksyttäviä syitä keskeyttää.

3. Kuuntelemattomuus. Henkilö voi esittää kuuntelevansa tai olla esittämättä. Tämän huomaa yleensä katsekontaktin puutteesta, tyhjästä katseesta ja innottomista täytesanoista: "mmm", "niin, joo".

4. Jatkuva puhuminen. Henkilö arvostaa enemmän puhumista kuin kuuntelemista.

Vastaustyylejä tilanteisiin, jossa toinen kertoo ongelmasta tai paljastaa negatiivisen tapahtuman tai tunteen:

Arvioiva vastaus - tuomitsee toisen käyttäytymisen.
Neuvoa antava vastaus - kertoo miten toisen tulisi käyttäytyä.
Vain sisältöön liittyvä vastaus - vastaa vain kirjaimelliseen merkitykseen, mutta ei huomioi taustalla olevia tunteita.
Kysyvä vastaus - haluaa enemmän tietoa toiselta.
Tukeva vastaus - ilmaiseee välittämistä, huolta, välittämistä ja kiinnostusta.
Ymmärtävä vastaus - varmistaa, että kuulija on ymmärtänyt puhujan oikein kysymällä tai toistamalla viestin omin sanoin.

Lisää aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Active_listening

Laihduttamisen graalin malja!

2011-07-03T19:51:00.006+03:00

Laihduttajan ruokavaliossa on vähän rasvaa ja paljon kuituja - VÄÄRIN!

Katsoin juuri päänräjäyttävän videon Big Fat Lies with Gary Taubes [video.google.com]. Lyhyesti, se kertoo miten ympäri maailmaa kansat ovat olleet laihoja ja heidän kulttuureissaan ei ole tavattu monia tuttuja tauteja - hampaiden reikiintymistä, sydänsairauksia, syöpää, kihtiä, kohonnutta verenpainetta, ummetusta ja peräpukamia - ennen kuin siellä alettiin syömään länsimaista ruokaa. Mitä länsimainen ruokavalio sitten sisältää mitä alkuperäiskansat eivät syöneet? Jalostettua sokeria ja tärkkelystä.

Videon Gary Taubesilla on myös erinomainen kirja Good Calories, Bad Calories, joka vaikuttaa 100 ensimmäisen sivun perusteella kertovan saman asian kuin videossa kerrottiin, mutta hieman pidemmin.

Pääkoe-eläin raportoi kuukauden päästä hiilarittoman elämän uskomattomasta keveydestä. Stay tuned!

ps. Nyt siis kaikki kotikokit siellä heittää jauhot, sokerit, limpparit, muffinssit, perunat, riisit, pastat ja täysjyväleivät ikkunasta ulos ja surffaa tälle saitille www.marksdailyapple.com.

Tarinoiden kertominen

2011-06-28T17:00:00.000+03:00

Oletko koskaan kertonut tarinaa ja huomaat, että ihmiset alkavat vilkuilemaan muualle tai keskeyttävät toisella jutulla? Et ehkä saanut pidettyä ihmisten mielenkiintoa yllä tarinallasi. Minulle on ainakin käynyt niin. Yleensä tarinallani ei silloin ollut mitään pointtia. Päätin nyt etsiä ratkaisuja iskevimpiin juttuihin draaman keinoista.

Teema

Tarinan kertominen alkaa usein kahdella eri tavalla. Usein kun olet juuri kokenut jotain hienoa ja uskot, että tapahtuma on toisista mielenkiintoinen. Aloitat tarinan, kun tulee hyvä tauko keskustelussa tai joku kysyy jotain siihen liittyvää. Toinen tapa on, että se tuli myöhemmin mieleen jostain mistä keskustelitte. Hyvillä tarinoilla on joku teema, millä voit liittää ne keskusteluun. Tarinat voivat esimerkiksi kertoa riskien ottamisesta, siitä että kaikki, mitä oppii voi olla hyödyksi joskus, tai miten mahdollisuudet tulevat vastaan oudoimmilla tavoilla silloin kuin niitä vähiten odottaa.

Kertoessasi tarinaa kerrot paljon itsestäsi, kuten millainen olet, mitkä ovat asenteesi kiinnostuksesi, arvosi ja millaisten ihmisten kanssa liikut. Mieti millaisen kuvan tarina maalaa itsestäsi.

Rakenne

Tarinoissa pitää olla rakenne. Kolme vaihetta ovat koukku, keskiosa ja lopuksi yhteenveto. Alku toimii koukkuna, jotta kuulijat kiinnostuvat tarinasta. Keskiosassa päähahmo kohtaa haasteita ja tarina kulkee loogisesti eteenpäin. Lopussa on huipennus, joka on sekä palkinto kuuntelemisesta, että vihje tarinan päättymisestä. Yhteenveto voi olla hauska letkautus, tarinan ratkaisu tai summaus siitä, mitä kertoja oppi tapahtumista. Tiedä aina mikä on tarinan pääjuoni ja loppu. Pääjuoni vie tarinaa eteenpäin ja loputtomat tarinat... noh, jatkuvat loputtomasti.

Esimerkki koukusta:
"Matkasi muistuttaa minua siitä, kun olin Balilla ja päädyin baarissa tilanteeseen, jota en ikinä olisi osannut odottaa."

Esimerkki yhteenveto:
"Se oli jännää, mutta mieluummin mä katson haita televisiosta."

Hahmot

Tarinassa täytyy olla hahmoja. Yleensä yksi päähahmo ja muutamia sivuhahmoja. Tarina keskittyy päähahmon ympärille, joka on yleensä kertoja itse. Muut hahmot joko tukevat päähahmoa tai tuovat konflikteja.

Päähahmon täytyy tehdä jotain aktiivisesti, joko päähahmo haluaa jotain ja menee aktiivisesti sen perään, päähahmo oppii jotain tai päähahmolla on hauska tai ainutlaatuinen kokemus.

Esimerkiksi:
Haluat lemmikin, joten menin lemmikkakauppaan.
Et uskonut, että sinun oli mahdollista rakastua ennen kuin tapasit...
Söit maailman parhaan pihvin kaikkein epätodennäköisimmässä ravintolassa.

Älä tee mitään liian helpoksi hahmoille. Tarinassa täytyy olla esteitä, jotka päähahmon tulee ohittaa, jotta hän saa mitä haluaa. Ihmiset rakastavat tietää miten muut voittavat esteet. Mikään ei ole niin jännittävää, kuin miten mahdottomalta näyttävä tilanne ratkeaa.

Vinkkejä kertomiseen

Muista positiivisuus.
Kerro tarina preesensissä. Tarina on helpompi kuvitella kun se tapahtuu "nyt". Älä käytä passiivia, siihen on vaikeampi saimaistua kuin sinun mielipiteisiisi.
Kerro tarina itsevarmasti ja intohimoisesti.
Muista katsekontakti. Kun eläydyt omaan juttuusi, voi olla vaikeaa seurata samalla muiden reaktioita.
Lisää eloisia yksityiskohtia, mutta älä liikaa. Yksityiskohdat auttavat ihmisiä kuvittelemaan tilanteen.
Kuvaa tunteita. Tunteet auttavat ihmisiä samaistumaan hahmoihin.
Vähän voi liioitella eli lisätä ns. juttulisää. "Kaikki hurrasivat sinua", "pihvi oli maailman paras", "hait viuhuivat vedessä kuin torpedot".
Pidä dramaattisia taukoja, jotka lisäävät jännitystä.
Hyvät tarinankertojat käyttävät koko kroppaa tarinan kertomiseen. Jos joku hahmoista on tyhmä, puhu tyhmällä äänellä. Jos joku suuttuu, puhu vihaisesti. Avaa silmäsi kun tarinassa tuleee hämmästyttävä kohta.
Voit kysellä tarinan keskellä lyhyitä kysymyksiä varmistaaksesi, että kuulijat ovat mukana: "Oletko ikinä..." Vastauksista voi saada keskustelunaiheita, joihin palata tarinasi päätyttyä.

Lopuksi

Kirjassa Conversationally Speaking on hyvä esimerkki siitä, miten tylsästä tarinasta saa mielenkiintoisen:

Alkuperäinen tarina:
"My wife and I drove to Vegas and stayed at the Union Plaza and spent a full day gambling. We lost $50 or so between us and had a good time."

Paranneltu tarina:
"Grace and I drove to Vegas for a taste of big time gambling. I started out on the nickel slot machines, figuring I'd lose $2-$3 and then quit. After a few minutes, I pulled the lever and became a star! The buzzer went off, red lights flashed, and everyone looked at me and smiled. I got so excited, I started clapping my hands and calling out to my wife. I was a winner! Granted, it was only $7.50, but I was so thrilled it might as well have been a million bucks! I liked the feeling so much that I spent five hours and $32 making it happen again!"

Mieti joku tarina, joka ei ole mielestäsi saanut ansaitsemaansa huomioita, ja hio se kiinnostavammaksi näillä vinkeillä. Jos et keksi mitään tarinaa, keksi parempi vastaus johonkin kysymykseen, jota sinulta kysytään usein. Esimerkiksi kysymykseen, mitä teet työksesi, sen sijaan, että vain toteat ammattisi, kerro työpäivästäsi. Kerro niin, että toinen voi samaistua siihen ja ymmärtää mitä on olla sinä. Millaisia haasteita työssäsi tulee ja miten ratkaiset ne, mikä työssäsi on palkitsevaa tai jännittävää. Harjoittele esitystä vaikka pari kolme kertaa peilin edessä.

Hauskoja tarinatuokioita!

Keskustelun neljä tasoa

2011-06-26T17:00:00.001+03:00

Keskustelun neljä tasoa ovat kliseet, faktat, mielipiteet ja tunteet. Tällä akselilla liikuttaessa kliseistä tunteisiin keskustelusta tulee merkityksellisempi ja henkilökohtaisempi.

Kliseet ovat usein kysyttäjä sisällöttömiä fraaseja. Moi. Mitä kuuluu? Hauska nähdä taas. Näitä vaihdellaan rituaalimaisesti keskustelun alussa. Nähdäkseni kliseiden vaihtamisen tarkoitus on, että keskustelijat tiedostavat toisensa, ja sen aikana molemmat tottuvat toisen läsnäoloon alitajuisella tasolla. Jos tämä menee hyvin, keskustelukanavat ovat auki merkityksellisemmälle keskustelulle.

Faktat ovat toteamuksia keskustelijoiden elämään liittyvistä asioista. Uuden keskustelukumppanin kanssa usein vaihdetaan perustietoja itsestä, vanhojen tuttujen kanssa kerrotaan viimeaikaisista tapahtumista. Tämän Esimerkiksi: Olen kalastaja. Käyn sunnuntaisin pelaamassa sulkapalloa. Olimme lomalla Kreikassa 2 viikkoa. Tällä tasolla keskustelijat yrittävät löytää jotain yhteistä.

Jokainen näkee todellisuuden vähän eri näkökulmasta. Mielipiteistä keskustelu voi olla antoisaa ja valaisevaa. Esimerkiksi: Joukkuelajit ovat hauskempia harrastuksena kuin yksilölajit. Nyt ei ole oikea hetki sijoittaa Nokiaan. Kiasman taide on täysin käsittämätöntä.

Tunteet kertovat enemmän kuin pelkät mielipiteet. Näkökulman sijaan tunteet ilmaisevat tunnereaktiosi asiaa kohtaan ja antavat parhaan kuvan toiselle siitä, kuka olet.

Esimerkki:
Fakta: Työpaikallani on yt-neuvottelut.
Mielipide: Työpaikkani pitäisi sijoittaa työntekijät muihin tehtäviin, eikä potkia pois.
Tunne: Minua turhauttaa ja suututtaa jatkuvat yt-neuvottelut.

Faktojen ja mielipiteiden ilmaiseminen on tärkeää, mutta jos et ilmaise tunteita, ihmiset voivat alkaa pitää sinua kylmänä ja etäisenä. Kaikki ovat kokeneet elämässään onnistumisia, iloja, pettymyksiä ja uupumista. Kun kerrot tunteistasi, rohkaiset muita samaistumaan sinuun ja jakamaan tunteitaan vuorostaan.

Tutkaile viikon ajan millä tasolla keskustelusi ovat eri ihmisten kanssa.

Lähde: Conversationally Speaking, Alan Garner

Avoimet kysymykset

2011-06-23T12:00:00.001+03:00

Oletko ihmetellyt miksi keskustelu ei lähde käyntiin vaikka kuinka kysyt kysymyksiä? Jossain vaiheessa ehkä luovutat, kun toisesta ei tunnu saavan mitään irti. Ongelma voi olla siinä, miten kysyt kysymyksiä.

Kysymykset voi karkeasti jakaa kahteen luokkaan, suljettuihin ja avoimiin. Suljettuihin kysymyksiin vastaukset ovat yleensä faktoja ja lyhyitä. Seuraavat ovat suljettuja kysymyksiä: Mitä kello on? Harrastatko jalkapalloa? Onko tämä luokka 313? Joskus suljettuihin kysymyksiinkin voi saada pitkän vastauksen, mutta kysymys ei sitä suoraan pyydä. Avoimet kysymykset taas ilmaisemat, että kysyjä on kiinnostunut kuulemaan pitkän vastauksen. Ne alkavat usein sanoilla: mitä, miten, miksi tai millä tavalla.

Jaan edelleen avoimet kysymykset karkeasti kahteen luokkaan, henkilöön ja asiaan liittyviin. Henkilöön liittyvät kysymykset voivat koskea päätöksiä, kokemuksia, muistoja, luonteenpiirteitä, tunteita ja tavoitteita. Asiaan liittyvät kysymykset muutoksiin, eroihin eri asioiden välillä ja tulevaisuuteen.

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa joku kertoo olevansa opettaja.

a) Henkilöön liittyvät
Mistä sait idean/miksi päätit tehdä jotain? ("Miten päädyit opettajaksi?")
Miten onnistuit ylittämään jonkin haasteen/tekemään jotain mahdollisista vaikeuksista huolimatta? ("Miten onnistuit saamaan vakituisen työpaikan tässä työttömyystilanteessa?"
Mikä oli parasta/muistettavinta jossain? ("Mikä on palkitsevinta opettajan työssä?",
"Minkä opettajan muistat parhaiten ja miksi?")

b) Asiaan liittyvät
Miten jokin on muuttunut ajan kanssa? ("Miten opettajan työ on muuttunut 5 vuoden aikana?")
Mitä eroja on kahden asian välillä? ("Miten erityisopettajan ja luokan opettajan työt eroavat toisistaa?")
Miten jokin pitäisi tehdä tulevaisuudessa? ("Millä tavalla opetusta voisi Suomessa kehittää?")

Tärkein huomioitava asia avoimiin kysymyksiin liittyen on mielestäni se, että henkilö voi tulkita uteliaisuutesi vähättelyksi. Miten sait tämän työpaikan? Joku itsestään epävarma voi tulkita sen kysymyksenä, miten ihmeessä juuri hän onnistui onnittomalla osaamisellaan saamaan työpaikan. Jos huomaat toisessa epävarmuutta tai epäluuloisuutta, tarkenna tarkoitusperiäsi. Esimerkiksi: "Olen itsekin kiinnostunut markkinointitöistä, ja olen utelias millaista kokemusta tarvitaan, että pääsee alalle."

Muita huomioita: Ota huomioon että se on jotain mistä hän haluaa puhua. Kysy jotain mistä olet aidosti kiinnostunut. Aloita yksinkertaisemmilla kysymyksillä. Älä kysy johdattelevia kysymyksiä. Älä esitä eriävää mielipidettä asiasta ennen kuin kysyt kysymykset.

Vinkkejä päättötyön tekemiseen

2011-06-22T12:00:00.001+03:00

Monikymmentä sivuisten tutkielmien, gradujen tai päättötöiden kirjoittaminen voi olla raastavaa työtä. Monilla se jää kirjoittamatta. Alla olevilla vinkeillä allekirjoittanut hoiti homman kotiin erinomaisin lopputuloksin. Perusmatskua mutta ah niin toimivaa.

Valitse aihe, josta tiedät jotain valmiiksi, ja josta löytyy varmasti ja helposti materiaalia.
Päätä etukäteen minä päivinä ja mihin aikaan teet työtä. Tee työtä vaikka kirjastossa, jos se ei kotona onnistu. Tämä aika on pyhitetty työlle, eikä sitä voi käyttää muuhun. Istut ja lusit sen satoi tai paistoi, huvitti tai ei, tai syntyi tekstiä tai ei. Esimerkiksi klo 9-12 kirjastossa maanantaista perjantaihin. Muuna aikana et edes ajattele työtäsi tai tee mitään sen eteen. Tee mieluummin töitä aikaisin kuin myöhään. Jos päivn työt on tehty aamulla, ei tarvitse illalla enää stressata asiaa ollenkaan.
Jos tekstiä ei synny, toimi seuraavasti: lue aiheen liittyvää materiaalia, sulje kirja ja kirjoita asia omin sanoin. Kirjoita vaikka vain yksittäisiä lauseita, jotka eivät suoraan liity toisiinsa. Pääasia että tulee tekstiä. Jos tulos on kauheaa luettavaa, se ei haittaa. Kirjoitettuasi yhteen lukuun jotain kaikesta, mitä halusit sanoa, alkaa toinen vaihe. Nyt käyt luvun tekstiä uudelleen läpi ja siivoat sen luettavaksi. Joudut varmaan järjestelmään lauseiden paikkaa, kirjoittamaan lauseita kokonaan uudelleen, vaihtamaan niiden paikkaa ja lukemaan lisää lähteitä.

Pääkoe-eläimen paluu

2011-06-21T15:26:00.003+03:00

Yhtäkkiä yli vuosi on vierähtänyt siitä kun viimeksi kirjoitin tänne. Oli mukava lukea vanhat juttuni ja muistella, mitä silloin tapahtui elämässäni. Harmi että blogin kirjoittaminen jäi. Nyt kuitenkin aktivoidun kirjoittamisessa pariksi kuukaudeksi!

Pysyviä muutoksia itsessäni on tapahtunut, kun vertaan itseäni siihen ihmiseen, joka olin tätä blogia aloittaessani.

Luen kehonkieltä automaattisesti (mutta en aina osaa reagoida siihen).
Ymmärrän paremmin kuin aikaisemmin ihmisten sanomisten alla olevat merkitykset.
Olin pitkään yltiöpositiivinen, mutta en enää viime aikoina. Erittäin negatiivinen henkilö työpaikalla ja stressi ovat vähentäneet positiivisuuttani. Huomaan kuitenkin helposti negatiivisuuden, enkä itse jää sellaiseen vellomaan.
Ääneni oli miehekkään voimakas ja matala, mutta nyt se on jotenkin palautunut heikommaksi, kun en ole kiinnittänyt siihen huomiota kuukausiin.
Opiskelu- ja työjutut ovat menneet hyvin. Mulla on suunnitelma seuraavaksi kahdeksi vuodeksi elämälleni.

Päätelmäni on, että itseä pystyy muuttamaan parempaan!

Millaista elämää haluat elää?

2010-02-21T21:16:00.002+02:00

Olen ajatellut lähipäivinä omia arvojani ja nyt tuntuu siltä, että kaikessa on vihdoin järkeä. Omien arvojen ymmärtäminen toi itselleni todella hyvä olon. Nyt osa tavoitteista tuntuu turhilta ja osa entistä mielekkäämmiltä.

Arvoja voi olla vaikka ystävät, perhe, terveys, harrastukset, itsensä kehittäminen tai muiden auttaminen. Arvot ovat asioita, joita pitää tärkeinä. Arvot antavat elämälle suuntaa. Ilman suuntaa voit päätyä mihin tahansa. Kun toteutat arvojasi, tiedät olevasi elossa.

Kannattaa miettiä omia arvoja, jos et tiedä mitä haluat tehdä. Tai jos olet laatinut tavoitteita ja saavuttanutkin niitä, mutta olo ei silti tunnu hyvältä. Muiden odotukset sekoittuvat helpoisti arvojen kanssa. Arvot ja tavoitteet eivät välttämättä ole omia vaan ulkopäin annettuja, asioita joita uskot muiden haluavan sinun tavoittelevan.

Arvot eivät perustu loogisiin päätöksiin siitä mikä olisi järkevää, tunteisiin tai emotionaalisia tavoitteisiin ("haluan olla itsevarmempi", "haluan että ihmiset pitävät minusta".) Jos teet jotain vain siksi, että tuntuisi paremmalta, tulet pettymään.

Kysymyksiä joista voi olla apua arvojen etsimisessä ja arvioimisessa:

Mikä on niin tärkeää että olet valmis kokemaan stressiä ja ahdistusta?
Onko jotain josta innostut ja nautit vaikka kukaan muu ei tietäisi sinun tekevän sitä?
Onko asia sinulle oikeasti tärkeä?
Millaisena haluaisit että sinut muistetaan kuoltuasi?

Lähde: Joustava mieli, Arto Pietikäinen

Ajatusten ylivalta

2010-02-16T23:58:00.005+02:00

Olen lukemassa kirjaa Joustava mieli, jossa oli erittäin Eckhart Tollemaisia ajatuksia tarkkailija-minän ja ajatuksia tuottavan mielen erottamisesta. Tolle tosin käyttää mielestä nimitystä ego. On siis erotettavissa mieli, jonka tehtävä on tuottaa ajatuksia, sanoja, tunteita, mielikuvia, sekä minuus, joka tarkkailee näitä ajatuksia.

Mieli tuottaa koko ajan ajatuksia. Erilaisia ajatuksia ovat esim.

Havaintoajatukset nykyhetkestä
Menneen muistelut
Arvioinnit (jokin on huono, hyvä, oikein tai väärin)
Selittelyajatukset
Tulevaisuusajatukset

Osa ajatuksista on epämiellyttäviä, niiltä ei voi välttyä. Ongelma ei kuitenkaan ole negatiiviset ajatukset vaan sulautuminen omiin ajatuksiin. Jos et erota että ajatukset ovat sinun tuottamiasi, et kykene näkemään eroa itsesi ja ajatustesi välillä. Sulautuminen omiin ajatuksiin saattaa aiheuttaa sen, että ajatukset tuntuvat tosilta, tärkeiltä, käskyiltä, viisailta tai pelottavilta.

Mieli voi olla tulevaisuudessa, jossa on täynnä aiheettomia uhkia. Mieli voi pelotella ("Saat potkut jos saa tätä valmiiksi aikataulussa"), vaatia kohtuuttomia ("Olet huono työntekijä jos et saa kaikkea tehtyä"), moittia ("Et osaa mitään"), osoittaa vikasi tai saada sinut luopumaan ("Ei kannata yrittää, epäonnistut kuitenkin.")

Tunnistatko omat ajatukseksi vain mielen tuottamaksi sanahelinäksi? Osaatko arvioida ajatuksia niiden hyödyllisyyden ja seurausten näkökulmasta?

Kun mielesi tuottaa stressaavia ajatuksia, voit ottaa erilaisia näkökulmia niihin:

Mielesi yrittää ratkaista ongelmaasi. Kaikki sen ratkaisut eivät ole toimivia (mutta ovat ehkä olleet joskus lapsuudessasi.) Onko ratkaisu hyvä? Viekö se sinua lähemmäs tavoitteitasi? Auttaako se sinua pitkällä tähtäimellä niin kuin haluat?
Mitä tunteita ja tilanteita ajatus yrittää saada sinua välttämään lyhyellä aikavälillä?
Miltä tuntuu kun ajatus painaa päälle? Haluatko sen vievän sinua 6-0 ja päättävän puolestasi, mitä teet?

Lähde:
Joustava mieli, Arto Pietikäinen

Aiheeseen liittyvää:
Eckhart Tolle, The Power of Now ja The New Earth
Kognitiivinen käyttäytymisterapia, Cognitive Behavioral Therapy

Hey, you with the face

2010-02-14T20:03:00.001+02:00

"Yes you. No, stop glancing around you. You did read right, I am talking to you.

Don't give up. For what it is worth, I believe you will succeed. No matter what setbacks occur, you can overcome it. The easy way out is surrender. No great warrior was lauded for his skills at surrendering. He was immortalized through his perseverance. Just keep chipping away at your hindrance, because success doesn't come cheaply, nor effortlessly. One day, after you have become great, you will look back and smirk at the molehill you inadvertently made into a mountain. Keep going, you got it."

Alkuperäinen [reddit.com]

Tajunnanvirtaa kehonkielestä ja aivoista

2010-02-09T23:36:00.003+02:00

Tavallisesti ajatellaan että ihmisellä on yhdet aivot, mutta niitä on oikeasti kolmet päällekkäiset: liskoaivot, nisäkäsaivot ja ihmisaivot (engl. reptilian stem brain, mammalian limbic brain, human neocortex.) Ne ovat kehittyneet toistensa päälle ja hoitavat osin eri tehtäviä. Näistä nisäkäsaivot vaikuttavat eniten nonverbaaliseen käyttäytymiseemme. Se reagoi ulkoiseen maailmaan refleksinomaisesti, välittömästi ja ilman ajattelua. Reagoiminen kehonkielellä on kovakoodattu hermostojärjestelmäämme, joten sitä on vaikea peittää, ja se kertoo totuuden ajattuksistamme, tunteistamme ja aikeistamme.

Mietin että miksi jotkut ovat todella rentoina ja toiset samassa tilanteessa jännittyneitä, aivan fyysisesti lihakset jännittyneinä. Jos on itsevarma ja uskoo, että ei ole mitään pelättävää, se myös näkyy ulospäin, ja päinvastoin. Jotenkin tällä ajatuksella parempi kehonkieltä pitäisi yrittää taklata sekä tietoisesti muuttamalla kehonkieltä että muuttamalla myös omia ajatuksia.

Jos tyvituma on yliaktiivinen, mahdollisesti jonkun traumaattisen kokemuksen jäljiltä, se saa etsimään herkemmin vaaroja sieltä missä niitä ei ole. Siksi jokut voi olla säikympi äkkinäisille äänille ja odottamattomille tilanteille. Ehkä siihen ei tarvita edes traumaa, ehkä se voi olla opittua, kuka tietää.

Mielenkiintoinen juttu tässä kaikessa on myös, se että toiset herkästi aistivat kehonkielemme ja äänensävymme kautta millaisia olemme ja miltä meistä tuntuu, ja he alkavat tuntea samaa tunnetta. Jos olet epävarma, myös toinen tuntee olonsa epävarmaksi. Jos olet itsevarma, hekin rentoutuvat... jos jännität olla toisen seurassa, myös toinen alkaa jännittää. Peilisolut liittyvät varmaankin vahvasti tähän.

Lyhyesti, jos haluaa itsevarman kehonkielen, itse näen siihen tällä hetkellä parhaana ratkaisuna, että yrittää myös päästä ahdistavista tunteista eroon ja oppia olemaan täysin rentona. Mielenkiintoisilta ratkaisuina tunteiden käsittelyyn näen kognitiivisen käyttäytymisterapian (tästä on hyviä self-help kirjoja) ja rentona olemiseen rentoutumisharjoitukset, jotka opettavat tajua siitä onko lihas jännittyneessä vai rennossa tilassa, sekä puhtaasti totuttelua olemaan rentona jännittävissä tilanteissa.

Disclaimer: Nämä ovat ihan omia muistiinpanoja ja ajatuksia.

Inspiraation lähteet:
What every body is saying, Joe Navarro (vaikuttaa erinomaiselta kirjalta)
This is your brain on joy, Earl Henslin (en suosittele tätä kirjaa)

Älä välttele mitään

2010-02-05T18:01:00.001+02:00

Joka kerta kun haluat tehdä jotain ja teet sen, saat positiivista sosiaalista liike-energiaa. Jos taas vältät tekemistä, saat negatiivista liike-energiaa ja vauhtisi hidastuu.

Kuvitellaan että haluaisit aamulla sanoa bussikuskille huomenta, mutta hän näyttää äkäiseltä, joten et uskalla. Ei hän kuitenkaan vastaa. Töissä/koulussa haluaisit sanoa mielipiteesi keskusteluun, mutta pelkäät nolaavasi itsesi, ja jätät sanomatta. Kaupan kassalla tajuat, että et haluakaan ostaa sitä cola-tölkkiä, mutta et kehtaa enää sanoa kassaneidille sitä. Takana on jonoakin.

Kaikki tämä rakentaa negatiivista liike-energiaa. Kun olet jo ajautunut pikkuasioissa sellaisille raiteille, että välttelet kaikkea, miten pystyt toimimaan niin kuin haluat tilanteissa, jotka todella merkitsevät. Jos taas teet peräkkäin 10 asiaa, joita muuten olisit vältellyt, olet kasvattanut energiaa niin paljon että olet täysin pysäyttämätön!

Kokeilkaa itse. Asioiden välttelemättä jättäminen todella auttaa tekemään isompia asioita ja lisäksi antaa todella hyvän olon. Tee siis mitä haluat, älä välttele mitään.

Aivoni ovat muovia

2010-02-03T17:50:00.003+02:00

Tein kirjassa This is your brain on joy olevan itsearviointitestin ja sen mukaan minulla on Attention Deficit Disorder eli tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkautta. Tosi kiva juttu. Suomeksi olen siis flegmaattinen unelmoija. Lisäksi tyvitumakkeeni on todennäköisesti yliaktiivinen. Kirja on kuitenkin tosi optimistinen "parantumiseni" suhteen: "Hyviä uutisia! Aivosi ovat mukautuvat!" (Joko mukautuvat tai muovia, ihan miten sanan plastic kääntää.)

Suositukset:

1. Monivitamiinitabletti päivittäin
2. Laadukasta kalaöljyä päivitäin 2000 - 4000 mg
3. Lopeta kahvin juominen
4. Harjoita intensiivistä aerobista urheilua 30-45 minuuttia päivittäin
5. Lopeta kokonaan tv:n katsominen ja videopelien pelaaminen, tai rajoita ne puoli tuntia per päivä
6. Lisää proteiinin syöntiä ja vähennä hiilihydraatteja

Perusterveysvinkkejä siis. Aika jännä että kohdat 1, 2, 5 ja 6 ovat jo minulla kunnossa, ja kohdat 3 ja 4 työn alla.

Joitakin kirjan tarjoamia vinkkejä:
Tee tehtävälista joka aamu, opi siivoamaan järjestelmällisesti, pidä jokin eri tavoite joka viikonpäivä ja muodostaa asioiden tekemisestä rutiineja.

ps. Muita vinkkejä aivojen terveydestä tulossa.

Hiljaiseloa ja havaintoja

2010-02-01T21:45:00.003+02:00

Blogissani on ollut vähän hiljaista tammikuun ajan. Poissa mielestäni se ei kuitenkaan ole ollut. Olen tehnyt pari itselleni todella tärkeää havaintoa:

1. Jos en keksi mitään sanottavaa, se voi johtua siitä että en ole kiinnostunut toisesta. Vika on kuitenkin minussa. Minä olen liikaa keskittynyt itseeni. Jos mietin koko ajan mitä mä kerron itsestäni, niin tietysti aiheet loppuvat nopeasti. Jos taas keskityn toiseen ihmiseen, olen utelias ja kiinnostunut hänestä ja hänen mielipiteistään, puheenaiheet eivät lopu kesken.

2. Opettelemalla tietoista läsnäoloa minun ei tarvitse opetella positiivista ajattelua voidakseni paremmin. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa, että havainnoi kaikkea tietoisesti, nykyhetkessä ja hyväksyen, ilman arvostelua. Kun oppii näkemään ajatukset ajatuksina, tunteet tunteina ja muistot muistoina, tarve arvostella, kontrolloida ja tukahduttaa niitä vähenee. (Kirjasta Joustava mieli, Arto Pietikäinen)

Kuuntelemisen kakkuteoria

2010-01-07T17:05:00.001+02:00

Kirjassa The Art of Conversation mainitaan eräs tapa tulkita toteamia keskustelussa. Läpivalaisukuuntelun (x-ray listening) näkökulmasta lauseilla on viisi tasoa. Kirjoittaja käyttää esimerkissään kakkuvertausta:

Kuorrutus: Viesti
Ylin kerros: Viestin merkitys, eli mitä keskustelija tarkoittaa
Keskimmäinen: Keskustelijan vihjaama mielipide piilotettuna viestiin
Alin kerros: Keskustelullinen tarkoitus
Lautanen: Keskustelijan motiivi, miksi keskustelija sanoi sen?

Esimerkki kirjasta:

Marie on syönyt kaikki kakut.
Ahne Marie näyttää lihavalta.
Lihavuus ei näytä hyvältä.
Marie ällöttää minua. Toivottavasti hän ällöttää myös sinua.
Toivon että lopettaisit Marien tissien tuijottamisen.

Kaikki riippuu tietysti kontekstista. Ajatus on mielenkiintoinen.

Ryhti kuntoon katsomalla kelloa

2010-01-06T19:02:00.006+02:00

Välillä huomaan, että en istu tai seiso kovin ryhdikkäästi, vaikka kuinka yritän muistaa olla ryhdikkäästi. Ajattelin ratkaisuna kokeilla sellaista, että yhdistän ryhdin korjaamisen johonkin mitä muutenkin teen automaattisesti usein. Eli tästä lähtien aina kun katson mitä tahansa kelloa, korjaan myös samalla ryhtini. Tämän seurauksena toivottavasti korjaan ryhtini tarpeeksi usein päivän aikana, jotta ryhtini pikku hiljaa olisi hyvä koko päivän. Tarkoitan ryhdillä oikeastaan itsevarmaa ja avointa kehonkieltä, mistä olen aikaisemminkin kirjoittanut. Voisiko tämä olla näin helppoa. Ainakin kokeilemisen arvoinen idea. Toinen mikä voisi toimia on silloin kuin astun sisään tai ulos ovesta tai toiseen huoneeseen.

Ajatus tähän tuli kuin muistin koulukaverini innostuksen selkounesta vuosia sitten. Monta kertaa pävän aikana hän katsoi kelloa, katsoi muualle, ja katsoi kelloa uudelleen, kunnes hän alkoi toistamaan tätä myös unissaan. Hereillä ollessa ja unessa kellon katsominen eroaa ajatuksen mukaan siten, että unessa toisella katsomiskerralla kello ei näytä samaa aikaa kuin ensimmäisellä. Tämä oli siis jonkinlainen todellisuustesti. Kun tajuaa olevansa unessa, pystyy tekemään mitä vain, lentää, hyppiä talojen katolta toiselle, ja se voi olla erittäin todentuntuista. Itsekin kokeilin tätä, mutta en jaksanut kovin pitkään, koska heräsin aina tajutessani olevani unessa.

Miksi Fonzie on niin cool?

2009-12-27T20:50:00.006+02:00

Pohdiskelin tässä että mikä tekee ihmisestä siistin tyypin eli amerikkalaisittain "coolin." Jotenkin ainakin useimmat osaavat intuitiivisesti sanoa, kuka on cool, mutta on vaikea sanoa mikä tekee henkilöstä coolin. Peruskoulussa oli kovin tärkeää olla cool. Lukiossa muistaakseni ei enää niin tärkeää.

Siistit tyypit pukeutuvat muodikkaasti tai vähintään heillä on oma tyyli (mikä voi olla sama tyyli kuin muilla, esim hopparit.) He tietävät mitkä bändit ja harrastukset ovat uskottavia. He osaavat käyttää slangisanoja ja tietävät koska ne ovat "out." He ovat rentoina tilanteessa kuin tilanteessa ja saavat muidenkin olon rennoksi. He pitävät ilmapiirin hauskana ja elävänä. Määritellään kiltit sellaisiksi, jotka ajattelevat muita ennen itseään, coolit eivät ole sellaisia. Lisäksi siisti tyyppi tunnistaa toisen siistin tyypin.

Ulkoisia ominaisuuksia on helppo feikata, ja oma itsensä on helppo olla parhaiden kaverien seurassa. Tosi coolit erottuvat wanna-beistä sosiaalisen paineen alla. Siistit tyypit pysytvät olemaan oma itsensä, tai vähintään tyynenä, kun ympärillä on auktoriteetteja, statusta, kauniita naisia, kilpailua, draamaa tai menetyksen pelkoa. Kaikkein cooleimpien ei tarvitse alentaa muita. Esimerkkinä Sawyer ja Jack tv-sarjasta Lost. Jackin ei tarvitse alentaa muita ylentääkseen itseään. Hän on vaan tarpeeksi itsevarma.

Mikä siis luo erot cooliudessa? Mielestäni kyse on eroista itsevarmuudessa, sosiaalisesta älyssä ja paremmasta sosiaalisen hierarkian ymmärryksestä. Tarvitaan sosiaalista painetta, mikä luo tarpeen kehittää edellä mainittuja taitoja. Onnen päivien Fonzie tiesi, että cooliutta lisää nahkatakki.

Kuulisin mielelläni mielipiteitä asiasta.

Tutkimus 8: Apua! En keksi mitään sanottavaa

2009-12-26T21:58:00.007+02:00

Keskustelutaito on mielestäni yksi tärkeimmistä taidoista elämässä, ja siinä on varmasti kaikilla kehitettävää. Jännää on että se ei ole sellaista jota yleensä ajatellaan harjoiteltavana ominaisuutena.

Pitemmittä puheitta seuraavana useasta satunnaisesta nettilähteistä revitty harjoitusohjelmani, jonka on tarkoitus auttaa ongelmaan nimeltä "en keksi mitään sanottavaa." Tarkoitus on tehdä itsestäni pysäyttämätön puhekone helmikuun loppuun mennessä, aikaa siis seuraavat kaksi kuukautta. Paino ei ole niin paljon laadulla kuin määrällä.

Harjoitus 1. Keskustelemaan oppii keskustelemalla. Noudatan joka päivä seuraavia sääntöjä:

a. Tutkin jatkuvasti ympäristöä ja keksin puheenaiheita. Tämä on tärkein sääntö.
b. En ikinä anna keskustelun päättyä siihen, että toinen sanoo jotain ja minä olen hiljaa. Vaikka syy hiljaisuuteen on vain se, että en keksi mitään sanottavaa, toinen ei tiedä miksi olen hiljaa. Sanon jotain.
c. Käytän kaikki mahdollisuudet keskusteluun. Puhun kaikille.
d. Käyn vähintään yhden keskustelun tuntemattoman kanssa. Vaikka small talkia, kysyn kaupan kassalta millainen päivä ollut, jos ei muuten onnistu.

Harjoitus 2. Käytän joka päivä 20 minuuttia lehden (City-lehti on hyvä tähän) lukemiseen ja keksi lauseen/mielipiteen/muiston jokaisesta substantiivista. Sen täytyy olla positiivinen, ja sellainen, että sen voisi kuvitella sanovansa keskustelussa.

Tämän on tarkoitus auttaa nimenomaan siihen, että ei ole mitään sanottavaa. Jos Emma sanoo lauseen: "Kävin tänään polkupyörällä alennusmyynneissä ostamassa sukset." Okei, tuossa lauseessa on vaikka mitä mihin tarttua (polkupyörä, alennusmyynnit, sukset), joista keskustelu voi lähteä ihan uuteen suuntaan. Puhumattakaan siitä että miten Emma kuljetti sukset polkupyörällä. ;) Tietysti kaikilla on kaikesta jotain sanottavaa. Tämän harjoituksen on tarkoitus aktivoida aivoja keksimään jotain sanottavaa. Hyvin tämä toimisi myös kaverin kanssa, joka keksii sanoja lehdestä luettujen sijaan.

Harjoitus 3. Katson 20 minuuttia videoita ja painan mieleeni keskustelut. Pysäytän muutaman minuutin päästä ja muistelen mitä henkilöt sanoivat. Jos en muista kaikkea, kelaan alkuun ja aloitan uudestaan. Tämän on tarkoitus kehittää tarkkaavaisuutta ja keskustelumuistia. Kenestäkään ei tule hyvää keskustelijaa, jos hän ei kiinnitä huomiota siihen mitä toinen sanoi ja/tai ei muista mitä hän sanoi.

Harjoitus 4. Opettelen sketsejä ulkoa. Jostain syystä lähes kaikki tuntemani hyvät verbaaliakrobaatit ovat myös hyviä muistamaan pitkiä pätkiä sketsejä. En analysoi sen enempää, vaan seuraan perässä. Opettelen joka viikko uuden sketsin ulkoa (tai minuutin, kaksi jos se on muuten liian pitkä) youtubesta.
Omat suosikkini: Setämies, Matikan ope, Verkostomarkkinointi (Ketonen & Myllyrinne)

Tämä harjoittelu perustuu uskomukseeni, että mikä tahansa taito on harjoitettavissa, ja siihen, että mitä enemmän tekee jotain, sitä enemmän aivojen kapasiteetista tulee käyttöön sitä varten (en muista lähdettä tälle.) Yeah!

Tutkimus 7: Olen kiitollinen siitä että...

2009-12-20T23:18:00.005+02:00

City-lehti käsittelee hyvin pinnallisia teemoja yleensä, mutta välillä siinäkin on helmiä. Helsingin 17/2009 numeron juttu Kiitos, kiitos, kiitos! kertoo siitä miten kiitolliset ihmiset ovat onnellisia, vastuullisia ja parempia ongelmanratkaisijoita.

Juttu viittaa muun muassa Kalifornian yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, missä testattiin kiitollisuuspäiväkirjan pitämisen vaikutuksia. Tutkitut raportoivat kontrolliryhmään verrattuna vähemmän fyysisiä vaivoja, suhtautuivat tulevaan viikkon muita optimistisemmin, nukkuivat paremmin, liikkuivat enemmän ja olivat tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa. Lisäksi näin tekemällä onnellisuus kasvaa jopa 25 prosenttia. Eiku kokeilemaan.

Seuraavat 3 viikkoa täytän kiitollisuuspäiväkirjaa ainakin 5 päivänä viikossa. En tiedä tutkimuksen yksityiskohtia, mutta käytän aikaa 10 minuuttia. Muistan olla kiitollinen pienistä asioista, elämän perusasioista (oma koti, ruokaa joka päivä), sekä niistä asioista mitkä ovat joskus tuntuneet tärkeiltä saavutuksilta, vaikka ne eivät enää tuntuisikaan miltään.

Edit 6.1.10: Meni vähän pipariksi tämä harjoitus, olen ollut laiska, aloitan uudelleen.

Tutkimustulos 6: Miten saada kuuluva ja matala ääni

2009-12-15T16:30:00.001+02:00

Kokeilin saada ääntäni matalammaksi ja kuuluvammaksi erilaisilla harjoituksilla.

Alkuperäisessä viestissä on tarkemmat kuvaukset harjoituksista.

1. Matalampi ääni

Lausuin "ding-dong-king-kong-bing-bong" niin, että sanon jokaisen sanan hieman matalammalla äänellä ja viimeinen bongin on niin matalalla kuin pääsen. Tuntuu että tämä harjoitus todella toimi. Mitään älytöntä muutosta ei tapahtunut mutta kuitenkin hieman. Aluksi yhtenä päivänä ääneni oli aika rasittunut ja käheä, luulen että se johtui tästä harjoituksesta.

2. Kuuluvampi ääni

Tässä harjoituksessa valitsin kiintopisteen ja yritin sanoa lauseen mahdollisimman kovaa sitä kohti, astua askeleen taaksepäin ja toistaa, niin että ääneni on koko ajan kovempi ja kuuluvampi.

Tämä ei toiminut ihan toivotusti. Hetkellisesti tuntui että pystyin käyttämään ääntäni kovemmin, mutta jo tunnin päästä hyöty oli kadoksissa. Tulin ainakin tietoisemmaksi käyttämästäni volyymista ja nyt kiinnittämällä asiaan huomiota pystyn mielestäni puhumaan kovemmin. Aamuisin ääneni on silti melko hiljainen, ja mitä enemmän puhun sitä parempi kontrolli tulee volyymin, jännää. Melkein nolottaa moikata ensimmäisen kerran aamulla kun ääni tulee ulos niin hentona.

3. Rikkaampi äänenkäyttö

Kokeilin lausua nauhuriin erilaisia lauseita, toistaen niitä painottaen eri sanoja ja laittamalla eri kohtiin taukoja.

Suurin osa yrityksistä kuulosti aivan luonnottomilta. Aivan kauheilta. Opetus on se että tietoisesti tätä ei pysty tekemään kovin helposti. Huomasin kuitenkin että yrittämällä innostua asiasta ja lauseesta todella paljon, luonnollinen elävä painotus ja tauotus tuli kuin itsestään. Jollain tapaa monotonisuuden vastakohta on innostuneisuus. Innostuneisuus! Miettikää!

En tullut mielestäni yhtään tietoisemmaksi ihan normaalissa kansssakäymisessä ihmisten käyttämistä painotuksista ja niiden luomista merkityksistä, kuten toivoin.

Tutkimustulos 4: Positiiviseksi ajattelemalla positiivisesti

2009-12-14T22:49:00.004+02:00

Vähiin jäänyt tämä kirjoittelu viimeisen muutaman viikon aikana, kuitenkin mielessä nämä jutut ovat päivittäin.

Jonkin aikaa kokeilin nähdä asiasta aina positiivisen puolen sen jälkeen kun mieleeni oli tullut jotain negatiivista. Linkki aloitusviestiin.

Ja tämähän toimii! Tuntuu että olen paremmalla tuulella ja negatiivisia ajatuksia tulee vähemmän mieleen. Ei niin että kovin negatiivinen olisin muutenkaan, ja voi olla että on muuten vaan mennyt hyvin. Harkitsin vähän aikaa että kokeilisin kirkasvalolamppua, mutta en näe nyt aihetta siihen.

Tutkimustulos 5: Pienin askelin eteneminen auttaa

2009-11-28T19:15:00.004+02:00

Kokeilin kaksi viikkoa tehdä joka päivä vähintään 15 minuuttia opiskelujuttuja.

Huomioita:

Vaikka yleensä oli todella vaikeaa aloittaa työntekoa, aloitettuani en millään malttanut lopettaa, ja teinkin töitä yleensä vähintään puoli tuntia kerrallaan
Työt etenivät kiitettävästi
Tunsin huonoa omatuntoa niinä päivinä joina en ehtinyt tekemään ollenkaan opiskelujuttuja

Eli minulle itse opiskelu ei tunnu vastenmieliseltä, vaan työskentelyn aloittaminen. Tätä en ollut tajunnut. Jatkan tätä vähemmän kurinalaisemmin.

Havaintoja omasta äänestä

2009-11-24T17:09:00.003+02:00

Nauhoitin käymäni puhelun ja kuuntelin jälkeenpäin miltä kuulostin. Puhelimen toisessa päässä olleen puhe ei tullut mukaan. Pystyin keskittymään omaan ääneeni. Sen kuuleminen nauhoitteena tuntuu oudolta.

Tässä huomioita:

Käytin jonkin verran "niinku" ja "silleen" sanoja. En ollut tietoinen tästä. Näiden käytöstä on pakko päästä eroon.
Hiljaisena hetkenä käytin lievästi hermostuneen kuuloisia "jooh", "niih" ja "silleen" sanoja peittämään hiljaisuutta.
Joskus sanoin lauseen lopun hiljaisemmalla äänellä kuin lauseen alun.
Tein toteamuksista kysymyksiä korottamalla äänen korkeutta lauseen loppua kohden.
Ehkä ääneni kuulosti vähän monitoniselta. Tuli nyt vasta mieleen, mutta en pysty tarkistamaan, koska olen jo tuhonnut nauhoitteen.

Olen järkyttynyt tuloksista. En tiennyt että kuulostan puhelimessa näin epävarmalta. Ja nyt vähän positiivisuutta: Onneksi en sentään puhunut liian nopeasti.

Tutkimus 6: Miten saada kuuluva ja matala ääni

2009-11-22T12:54:00.008+02:00

Edit: Kokeilun tulokset >>

Haluan itselleni matalan ja kuuluvan äänen. Herätys tähän tuli kun työpaikalla oli joukko konsultteja pitämässä esitystä. Mieleeni jäi että vain yhdellä oli matala ja kuuluva ääni. Muiden puhe oli lähinnä piipitystä, ja toistuvasti yleisöstä tuli pyyntö puhua kovempaa. Jännää oli että tämä yksi kovaääninen konsultti oli paljon muita nuoremman näköinen, enkä olisi osannut aavistaa yhtään millainen hänen äänensä on. Se ääni toi paljon uskottavuutta.

Kokeilen äänenkäytön parantamista kolmella päivittäisellä harjoituksella, joita teen seuraavat kaksi viikkoa. Pyrin tekemään kaikki aamulla, mutta koska aamuisin on muutenkin tarpeeksi kiirettä, riittää jos teen vain ensimmäisen harjoituksen aamulla ja loput myöhemmin päivällä.

1. Matalampi ääni

Yksinkertaisuudessaan lausun "ding-dong-king-kong-bing-bong" sanomalla jokaisen sanan hieman matalammalla äänellä youtubesta löytämäni Boom your voice -videon ohjeen mukaan. Tämä toistetaan kolme kertaa.

2. Kuuluvampi ääni

Valitsen kiintopisteen, esimerkiksi jukkapalmun, ja menen metrin päähän siitä. Otan hyvän ryhdin, rentoutan hartiat ja niskan lihakset. Lausun kovaan ääneen jonkin lauseen, esim. "mä pystyn puhumaan kovaan ääneen huutamatta," kohti kiintopistettä. Keskityn hengittämään pallealla ja siihen että ääni tulee kurkun takaosasta. Jos muuten tuntuu vaikealta, kuvittelen että olen parvekkeella ja huudan alapuolella oleville ihmisille. Kokeilen myös puhua kauemmas, kuvitellen että ääneni menee ikään kuin kaaressa kiintopisteen yli. Sitten astun kaksi askelta taaksepäin, toistan lausumisen, ja taas peräännyn kaksi askelta kunnes olen niin kaukana kuin pääsen ja ääneni niin voimakkaalla kuin mahdollista ilman, että huudan.

Naapurit voivat vähän häiriintyä tästä, mutta mitäpä siitä. Laitan musiikkia soimaan samaan aikaan, ehkä se vähän peittää älämölöäni.

3. Rikkaampi äänenkäyttö

Muuten hyvän äänen voi pilata monotonisuudella. Yritän tulla tietoisemmaksi äänenkäytöstäni nauhottamalla satunnaisen uuden lauseen esim. "menen huomenna aamulla kauppaan kävellen" useampaan kertaan niin, että painotan aina eri sanaa. Kuuntelen nauhoituksen ja mietin miten eri painotukset muuttavat lauseen merkitystä. Esim. "menen huomenna AAMULLA kauppaan" tarkoittaa että menen kauppaan nimenomaan aamulla enkä muuhun aikaan. Käytettävän lauseen luen jostain lehdestä tai keksin itse.

Mielestäni oman äänen kuunteleminen nauhoituksena on tärkeää tässä harjoituksessa. Jos intoa riittää, kokeilen myös vastaavalla tavalla miten eri sanajärjestykset, sekä erilaiset rytmitykset ja tauotukset muuttavat lauseen merkitystä ja, paremman sanan puutteessa, eläväisyyttä. Pyrin tekemään 10 minuuttia tätä päivittäin.

Käytä aurinkovoidetta

2009-11-14T16:09:00.003+02:00

Tutkimus 5: Isot asiat tehdyksi pienin askelin

2009-11-13T19:36:00.001+02:00

Valmistumisen viivyttämisestä ja koulujuttujen tekemisen välttelystä on tullut minulle jo tapa. Tehtävät tuntuvat niin tarkoituksettomilta ja luulen että ne on vartavasten suunnitellu vain maksimoimaan tuska. (Äh, nyt pitää ajatella positiivisesti: Jos se olisi helppoa, ei valmistuminen tuntuisi enää saavutukselta.) Koska opiskelujen lopettaminen ei kuitenkaan tunnu vaihtoehdolta, parempi tehdä jotain. Miten se elefantti syötiinkään? Niin joo, pala kerrallaan.

Teen joka päivä kahden viikon ajan vähintään 15 minuuttia opiskelujuttuja. Lukeminen ei riitä vaan pitää saada aikaiseksi jotain, esim. harjoitustyötä. Realistisesti, ei tuo 15 minuuttiakaan riitä, mutta ajatus siitä ei tunnu ahdistavalta. Jos haluan jatkaa 15 minuutin jälkeen pidempään, se on ok, jos haluan lopettaa siihen, sekin on ok. Toivon että tällä kokeilulla päivittäisestä opiskelusta tulee tapa, eikä minun tarvitsisi enää pakottaa itseäni siihen.

Inspiraation lähde: The Now Habit: A strategic program for overcoming procrastination and enjoying guilt-free play, Neil Fiore

Tunnistatko aidon hymyn?

2009-11-11T17:10:00.003+02:00

Tässä mielenkiintoinen testi:
http://www.bbc.co.uk/science/humanbody/mind/surveys/smiles/

Itse sain 17/20 pistettä. Kolme väärää olivat aitoja hymyjä, jotka luokittelin feikeiksi.

Lisäys: Ehkä tässä on joku opetus... sitä löytää mitä etsii. Etsin feikkihymyjä ja niitä myös löysin.

Diili-ohjelman kehonkieli

2009-11-10T16:55:00.003+02:00

Diili on Sipoonrantaan rakennettavan asuinalueen tv-mainos, joka on puettu mielenkiintoiseksi tv-sarjaksi. 2.11. näytetyn jakson (en tiedä kuinka kauan video on katsottavissa) alussa näkyi vahvoja tunteita ennen ja jälkeen kun Jethro ja Kaisa palasivat tiputusuhanalaisuudesta. Nähdäkseni ennen heidän saapumista Heidi yritti yllyttää muita Kaisaa vastaan. Minna ja Jarno menivät mukaan loanheittoon, Antti oli hiljaa.

Ajattelin tutkiskella kohtauksen kasvojen ilmeitä. Laittakaa kommenttia jos tulkitsitte tilanteet eri tavalla!

Heidin kasvoilla on halveksuntaa hänen katsoessa Kaisaa.

En saanut kaapattua hyvää kuvaa Minnasta. Ilme tässä kuvassa ei ole mielestäni yhtä selkeä, kuin edellä, ehkä näyttää surua, vihaa, halveuksuntaa.

Kaisa huomasi kyllä ilmeet, ja sanoikin myöhemmin kameralle "aistineensa että hänen tulo ei ollut mieleinen." Suupielet alaspäin, kostuneet silmät. Kuvassa ei sitä näy, mutta videolla näkyvä nielaus kertoo vahvoista tunteista.

Kuvassa Antti ennen kuin Kaisa ja Jethro saapuivat. Antin kasvoilla on vihaa. Päättelen että hän ei yhtään tykännyt turhasta loanheitosta ja varsinkaan Minnan kommenteista.

Lisätodisteita edelliseen saa tästä kuvasta. Antin jalat ovat ristissä ja Minnan puoleinen käsi on nyrkissä. Kenties tarkoittaa epävarmuutta ja vihaa. Mitä kauempana kehonosa on päästä, sitä varmempaa tietoa sitä kautta saa tunteista.

Melkoista draamaa.

Itsekuri ja Arnold-menetelmä

2009-11-09T16:31:00.001+02:00

Kuusinkertainen Mr. Olympia. Täysin ilmeetön - ja voisi sanoa, lähes lahjaton - mutta erittäin kuuluisa näyttelijä. Kalifornian kuvernööri. Arnold Schwarzeneggerin menetelmä menestykseen on raudanluja itsekuri ja täydellinen luottamus itseensä. Täytyy nostaa hattua. Tässä lainauksia häneltä:

"Strength does not come from winning. Your struggles develop your strengths. When you go through hardships and decide not to surrender, that is strength."

"The mind is the limit. As long as the mind can envision the fact that you can do something, you can do it, as long as you really believe 100 percent."

"I had a master plan from the moment I arrived in America. That’s still in me. Every year I set a goal: to win the Mr. Olympia or to get so many units in business school, to make a certain amount of money, to travel to five or six different countries. Every year I make a plan. I do it. It will be done."

I do it. It will be done. Vau.

Lähteet:
Quest for Muscle
Google

Tutkimustulos 2: Tunteiden tunnistaminen

2009-11-08T11:52:00.003+02:00

Yritin 10 päivää keskittyä lukemaan ihmisten tunteita.

Joudun toteamaan että tähän oli vaikeampi keskittyä kuin kuvittelin. Vain pari kertaa päivässä pystyin hetkellisesti keskustelujen aikana semi-tietoisesti lukemaan tunnetiloja. Saadakseni lisää harjoitusta yritin katsella tv-sarjoja ilman ääntä.

Kolme päivää tätä takana, kun menin emotionaalisesti aivan lukkoon. Oli jotenkin vaikea keskustella. Kaikki vitsini tutuille ihmisille menivät ihan ohi ja he luulivat että täysin vakavissani. Ehkä tämä ei johtunut harjoituksesta, oli kuitenkin outoa.

Ihmisten perusilme on aika vakava. Hymyilevät ihmiset pistävät silmään. Muuten näin aika vähän puhtaasti negatiivisia tunteita. Pari tulee mieleen.

Sosiaalisesti lahjakkaan ja pidetyn esimiehen vaihtuminen vakavampaan henkilöön aiheutti mielenkiintoisia ilmeitä työkavereiden kasvoilla. Palaverissä nähtyjä tunteita olivat suru ja viha.
Kaveripiirin illan vietossa yhdeltä aikaisemmin tuntemattomalta naiselta kysyin mitä hän tekee ja pettyneen näköisenä vastaukseen sanoin toivoneeni, että nän on strippari. Naisen ilme oli puhdasta inhoa. Loistavaa!

Edit: Korjasin kirjoitusvirheen ja muotoilin havaintoja hieman.

Tutkimus 4: Positiivisuus

2009-11-07T16:10:00.001+02:00

Kokeilen kuukauden yrittää välittömästi löytää jotain mieltä ylentävää ja positiivista mistä tahansa mieleeni tulleesta negatiivisesta ajatuksesta. Ajatuksen ei tarvitse kumota negatiivista.

Yritän lisäksi olla puhumatta mistään negatiivisesta. Jos joku muu valittaa, käytän sen tilaisuutena piristää häntä, enkä tilaisuutena valittaa hänen kanssaan. "Ikävä kuulla..." ja sitten vaihdan puheenaihetta.

Kokeilin tätä jo aikasemmin vähemmän systemaattisemmin, mutta hyvin tuloksin. Kolme viikkoa pitäisi olla tarpeeksi kauan, että tästä muodostuu tapa ajatella. Joulukuun alkupuolella kerron miten nyt kävi.

Edit: Tarkennuksia.

Tutkimustulos 3: Miksi siirrän asioita eteenpäin

2009-11-07T12:50:00.001+02:00

Kokeilin pari päivää kirjata ylös kaikki asiat, joita elämässäni siirrän eteenpäin. Sain neljä asiaa kirjoitettua ylös välittömästi, mutta oli niitä muitakin. Varsinkin olisi ollut mielenkiintoista kirjata välittömästi tuntemukset, miksi tuntuu rasittavalta mennä harjoituksiin lajissa, josta kuitenkin nautin.

Suosittelen tätä harjoitusta lämpimästi. Sain nyt tehtyä paremmin asioita ja helpotti vähän purkaa tunteita paperille. Lisäksi tehdessäni välteltyjä asioita huomasin, että eivät ne oikeasti olleetkaan niin pahoja juttuja kuin luulin etukäteen.

Tuntemiani fiiliksiä viivyttelyn takana:
Tylsistyminen, jännitys, ahdistus.

Tässä syitä miksi välttelen jotain tehtävää:

koska ei kiinnosta, eikä kukaan muukaan näytä olevan kiinnostunut.
koska joudun pyytämään apua, mutta henkilöltä, jonka kanssa on hankala tulla toimeen. (Hänen mielialansa vaihtelevat avuliaasta suorastaan vihaiseen, eikä niitä pysty näkemään kasvoilta etukäteen.)
koska siihen liittyy kova sosiaalinen paine.
koska siitä ei ole suoraa hyötyä ja sekin hyöty näkyy vasta liian kaukana.

Tutkimus 3: Asioita joita siirrän jatkuvasti myöhemmäksi

2009-11-03T23:08:00.004+02:00

Tiedän että lykkään joitakin asioita eteenpäin loputtomasti. Jotkut asiat ovat epämiellyttäviä, mutta minun on pakko tehdä ne. Toiset ovat palkitsevia, mutta palkinto on liian kaukana, kun taas elokuvan katsomisesta saan välitöntä mielihyvää. Sitten on vielä asioita, joita oikeasti haluan tehdä, tai niin ainakin uskon, mutta en silti tee. Luulen että moni pystyy samaistumaan tämän kanssa.

Seuraavat kaksi päivää kirjaan ylös kaiken tekemisen, jota välttelen. Tarkemmin sanottuna, kirjaan ylös:

päivämään ja kellonajan
tehtävän tärkeyden
ajatukset ja tunteet
perustelut
yritetty ratkaisu
ratkaisua seuranneet ajatukset ja tunteet

Esimerkki:

Klo 21 piti tehdä koulutehtäviä huomiseksi.
Ei ihan välttämätöntä, mutta jättämättä tekeminen aiheuttaa lisää pakollista työtä tulevaisuudessa.
Tuntui vastenmieliseltä, surffailu ja lukeminen tuntui hauskemmalta.
Ehdin vielä tekemään tänään myöhemmin.
Ajattelin että teen koulujutut hieman myöhemmin (en tehnyt).
Vähän masentaa, lupaan tehdä enemmän koulujuttuja lähipäivinä enemmän.

Lisäys: Tutkimustulokset

Keskustelun alkeet, osa 1

2009-10-31T11:30:00.003+02:00

Tässä muutama mahdollinen keskustelu A:n ja B:n välillä.

A: Mitä sä harrastat?
B: Jalkapalloa.
A: Siistii. Tykkäätkö sä lukemisesta?

A ohittaa vastauksen täysin. Pari tällaista ja B ei enää jaksa vastata ollenkaan. Uusi yritys...

A: Mitä sä harrastat?
B: Jalkapalloa.
A: Siistii. Mun veli harrastaa jalkapalloa. Se on tosi hyvä blaablaa...

Onko veljen harrastus mitenkään sosiaalisesti relevanttia? Mitenköhän kauan A jatkaisi jaaritteluaan, jos B lopettaisi kuuntelemisen kokonaan, vilkuilisi ympärilleen ja hypistelisi rannekelloaan.

A: Mitä sä harrastat?
B: Jalkapalloa.
A: Siistii. Mä harrastin teininä kans jalkapalloa.

Tylsä vastaus. Ehkä hieman vähättelevä. Ihan kuin A yrittäisi väkisin luoda jonkinlaista yhteyttä.

Mielestäni parempia vastauksia A:lle:

A: Siistii. Mikä sai sut innostumaan jalkapallosta?

Ainakin tästä voi aueta keskustelua.

A: Jalkapalloon suhtaudutaan tosi intohimoisesti, varsinkin ulkomailla, mites sä?

Joo, vähän parempi. Varsinkin jos B tosiaan on intohimoinen fani. Jos ei niin tästä voi vaihtaa aasinsillan kautta puheenaiheen ulkomaihin.

A: Hmm, oletko sä enemmän puolustaja vai hyökkääjä... Anna mä arvaan, sä olet laitahyökkääjä!

Leikkisä ja haastava kommentti.

A: Etkä! Naisjalkapalloilijat ovat tosi seksikkäitä!

Tosi flirtti kommentti. ;) A käyttää tätä sitten harkiten.

Tarinan opetus on se, että joskus keskustelusta tulee mielenkiintoisempi kun puhutaan esimerkiksi tunteista, luonteenpiirteistä tai motivaatioista. Näytä vähän kiinnostusta ja ymmärrystä sen sijaan että puhusit itsestäsi.

Mitä sinä kerrot silmilläsi?

2009-10-30T16:38:00.003+02:00

Se miten paljon katseella voi ilmaista on todella jännittävää. Tavallisesti kanssakäymisessä ihmiset keräävät silmillään palautetta toisen reaktioista. Toista katsotaan eniten kuunnellessa, yleensä 3-10 sekuntia kerrallaan.

Pitkä katse voi kertoa kiinnostuksesta toiseen. Kuitenkin normaalia pidempi katsekontakti voi aiheuttaa ahdistusta. Pidemmälle vietynä se on tuijottamista, joka voi tuntua lähes rangaistukselta.

Normaalin katsekontaktin puuttuminen luo tunteen, että henkilöt eivät ole kommunikaatiossa ollenkaan. Katsekontaktin välttäminen luo etäisyyttä ja vaikuttaa ylimieliseltä. Silmien peittäminen näyttää voimakkaasti epäuskoisuutta, erimielisyyttä tai häpeää.

Lisäys:

Tässä vielä mielenkiintoinen testi, jossa mitataan tunteiden tunnistamista silmistä: http://glennrowe.net/BaronCohen/Faces/EyesTest.aspx Itse sain 30/36 pistettä. Joitakin sanoja voi joutua tarkistamaan sanakirjasta.

Maailman parhaaksi 10 vuodessa

2009-10-29T21:09:00.004+02:00

Luin juuri mielenkiintoisen Geoff Colvinin kirjoittaman kirjan nimeltä Talent is overrated. Sen väittämä on, että synnynnäisen lahjakkuuden merkitys menestymiseen missä tahansa on pieni tai olematon. Kaikki on kiinni harjoittelusta ja nimenomaan tarkoituksellisesta harjoittelusta.

Tarkoituksellisen harjoittelun ominaisuuksia ovat

harjoittelu on nimenomaan suunniteltu parantamaan suoritusta tai sen tiettyä osa-aluetta
opettajan/valmentajan apua on saatavilla, etenkin harjoittelun suunnitteluun
harjoittelusta saa välitöntä palautetta
harjoittelua voi toistaa paljon
harjoittelu on erittäin vaativaa henkisesti, koska tuottaaksen tulosta se vaatii jatkuvaa keskittymistä
harjoittelu ei ole hauskaa

Pienenä erot ovat lähinnä kiinni sattumasta ja siitä että saa kannustusta tai huomaa olevansa parempi kuin muut. Se saa aikaan innostusta harjoitteluun, joka edelleen parantaa suoritusta. 10 000 harjoitustuntia myöhemmin henkilö on mestari omassa lajissaan. Kirjassa on esimerkkejä musiikista, urheilusta ja yrityselämästä. Esim. Mozartin isä oli aikansa johtavia musiikin opettaja ja keskittynyt nimenomaan lasten opettamiseen varhaisessa iässä. Onko ihme että lapsesta tuli musikaalinen nero.

On ihan eri juttu mistä tulee motivaatio harjoitteluun. Siitä harjoittelun jaksaminen on kuitenkin kiinni. Siitä ja kovasta uskosta että harjoittelu tuottaa tulosta, ainakin kirjan mukaan.

Tutkimus 2: Tunteiden tunnistaminen

2009-10-28T23:24:00.008+02:00

Mielestäni yksi hetkessä elämisen este on liika analysointi. Nyt kun olen analysoinut omaa ja muiden kehonkieltä, haluan kokeilla jotain ihan muuta. Yritän kehittää tunneälyäni.

Olen huomannut että miehet, varsinkin insinöörit, usein ajattelevat ainoastaan analyyttisesti ja puhuvat vain faktoista ja tilastoista. Tämä on hyvä tietyissä tilanteissa, kuten työelämässä ja raha-asioissa, mutta ei se voi olla ainoa tapa puhua. Välillä voi puhua paskaa, ottaa toinen huomioon, fiilistellä, eikä tarvitse vaihtaa informaatiota!

Yritän 10 vuorokautta sosiaalisissa tilanteissa tuntea mitä muut tuntevat ja huomata miten heidän tunteet vaikuttavat heihin. En siis yritä analysoida tai loogisesti päätellä, vaan käyttää ns. intuitiota, katsoa ilmeitä ja tuntea itse mitä he tuntevat. Helpottaakseni tätä yritän ainakin alkuun löytää henkilöiden kasvoilta joitakin perustunteita: rakkaus, ilo, hämmästys, viha, suru ja pelko.

Tämä tuntuu todella oudolta ja en tiedä yhtään mitä tässä tapahtuu. Ennustan päänsärkyä.

Lähde: Wikipedia, List of emotions

Edit: Muutin 7 vuorokautta 10:ksi

Harjoittelusta

2009-10-25T13:00:00.004+02:00

Heitän ilmoille seuraavan ajatuksen pohdittavaksi:

Tulosten kehittyminen mukailee sykliä, jossa lyhyen tulosten kehittymisen jälkeen tulokset ensin hieman laskevat, sitten jäävät paikoilleen, kunnes lopulta tulokset paranevat jälleen.

Lyhyemmin, jos jaksaa puskea eteenpäin, pian tapahtuu taas tulosten paranemista. Voi olla että tulosten junnaamisen aikana täytyy tehdä muutoksia harjoitteluun tai vain jatkaa samaa, riippuu varmaankin mitä harjoitellaan. Junnaamisen kohdalla monet lopettavat sanoen "mulla ei ole lahjoja."

Edit: Vaihdoin otsikon, ja muokkasin tekstiä hieman lyhyemmäksi ja positiivisemmaksi.

Tutkimustulos 1: Kehonkieli

2009-10-24T16:07:00.006+03:00

Tässä tuloksia 10 päivän kokeiluuni käyttää itsevarmempaa kehonkieltä.

Alkuun disclaimer, että tietysti yhden henkilön tutkimuksessa kuvaan vain omia tuntemuksiani ja huomioni eivät välttämättä oikeasti liity kehonkieleni muuttamiseen.

Odotetusti oli vaikea muuttaa kehonkieltäni. Monta kertaa päivässä huomaan, että jalkani ovat ristissä tai ryhti huono. Myös kylmät ilmat saivat sen aikaan, että helposti laitoin käteni taskuun tai puuskaan. Improvisaatioteatterin kurssilla opin joskus, että syy (esim. kylmyys) tiettyyn kehonkieleen on merkityksetöntä, väliä on vain sillä miltä se näyttää. Eli jos haluaa näyttää itsevarmalta, on syytä karaista itsensä avaintouinnilla. Tai sitten vain pukeutua lämpimästi.

Ensimmäinen asia mitä huomasin itsessäni oli, että myös tunsin oloni itsevarmemmaksi ja olin hyväntuulisempi. Halusin myös välttämättä pukeutua vähän paremmin, kauluspaitaan ja parempiin kenkiin, neulepaidan ja tennareiden sijaan.

Vaikutuksia muoden suhtautumisessa minuun en huomannut. Eräs työkaveri säpsähti kun olin pukeutunut paremmin. Elokuvateatterissa naispuolinen seurani selvästi huomio sen, kenties poikkeuksellisena, kun laitoin jalkani edessä olevan tyhjän penkin selkänojalle, mutta hän ei sanonut mitään. Tunsin oloni todella teiniksi, mutta totuin nopeasti ja tuntui ihan luonnolliselta lepuuttaa jalkaa siinä. Kunnes sitten puolivälissä elokuvaa jalka alkoi puutua. Työpaikalla aikaisemmin tuntemattomat naiset mahdollisesti ottivat minut hieman vakavammin. Voi olla kuvitelmaa, ja todennäköisesti johtui enemmän pukeutumisesta. Ei yhtään huono juttu naisvaltaisella työpaikalla.

Ryhdin ja hymyn pitäminen oli erityisen vaikeaa jos en ollut hyvällä tuulella. Lisäksi tuli outo olo, jos äänenkäyttöni ei joskus vastannut kehonkieltäni. Näyttää ristiriitaiselta, ehkä koomiselta, jos miehekkäällä kehonkielellä puhuu hiljaa ja korkealla äänellä.

Kokemukseni pohjalta lisäisin aikaisempaan listaan

Pidän olkapäät alhaalla (joskus kuvittelee että olkapäät ovat alhaalla mutta ne eivät silti ole)
Liikun korostetun hitaasti (nopeat liikahdukset näyttävät erittäin epävarmalta)
Pyrin olemaan väistämättä mitään, vaan mieluummin odotan että este siirtyy tai siirrän sen pois tieltäni (en keksi perustelua, tuntuu vaan luonnolliselta tässä yhteydessä, tietysti järkeä saa käyttää)

Elämän pieni nautinto: kofeiini

2009-10-13T12:00:00.000+03:00

Eräs kokeilu, joka johti tämän blogin aloittamiseen oli kahvin juomisen lopettaminen kokeiluluontoisesti. Minua häiritsi se, että olin aina todella väsynyt, töissä ja etenkin töiden jälkeen. Arvioin muutaman päivän energisyyttäni 4 tunnin välein asteikolla 1-5. Kaikkien päivien maksimi oli 3 ja suurimman osan päivästä olin energisyydeltäni 1 eli täysin väsynyt ja kyvytön ajattelemaan mitään. Kahvi ei näyttänyt paljon auttavan.

Ensin lopetin suunnitellusti pariksi viikoksi. Kuten otsikostakin voi päätellä, se ei ollut aivan helppoa. Pari päivää oli päänsärkyä, mutta sitten vieroitusoireet helpottivat ja huomasin selvän eron; Joskin olin hieman väsyneempi töissä, olin huomattavasti pirteämpi töiden jälkeen! Minulle ei makseta niin paljon, että suostun olemaan pirteämpi töissä vapaa-ajan kustannuksella.

Nykyään juon töissä vain teen, ja muuten olen sosiaalinen kahvin juoja, eli juon jos tarjotaan esim. kaverin luona. Kolmen viikon tasaisen kahvin juonnin jälkeen sitä tarvitsee saman annoksen vain tunteakseen olonsa normaaliksi, joten olisi kai parempi pitää päiviä jolloin ei saa ollenkaan kofeiinia.

Tutkimus 1: Kehonkieli

2009-10-12T22:25:00.004+03:00

Miten erotat onko henkilö itsevarma vai epävarma? Entä sen onko hän sosiaalisella tai epäsosiaalisella tuulella?

Vanhemmat ja opettajat aina neuvoivat seisomaan selkä suorana. Selvästi he jollain tasolla ajattelivat, että ryhdikkäästi seisominen antaa minusta positiivisemman vaikutelman. En epäile yhtään etteikö ihmiset tosiaan tekisi jatkuvasti alitajuisesti tulkintoja muiden kehonkielestä.

Tutkin nyt 10 päivää miten itsevarmempi, lähes mahtaileva, kehonkieli vaikuttaa elämääni.

Pidän leuan ja katseen ylhäällä
Hymyilen hieman koko ajan
Pidän selän suorana ja rinnan pystyssä
En laita käsiäni ristiin, taskuun tai pidä niitä lähellä kasvojani
Pidän seisoessa jalat hartioiden leveydellä
Istuessa olen mukavasti ja vien tilaa
Ihmisille jutellessa en nojaa eteenpäin vaan pikemminkin hieman taaksepäin

Julkaisen havaintoni 23.10.

Motivaatio ja työelämä

2009-09-28T23:31:00.006+03:00

Dank Pink kertoo miten työelämässä raha ei motivoikaan ihmisiä odotetulla tavalla ajattelua vaativissa tehtävissä.

Anthony Robbinsin haastattelussa Frank Kern ja John Reese. Molemmat aloittivat tyhjästä ja tekivät miljoonia internetissä. Mielettömän inspiroiva haastattelu!

Esittely

2009-09-27T22:52:00.004+03:00

Tämä on päiväkirjamainen blogi kirjoista, joita luen ja niistä heränneistä ajatuksista ja tavoista parantaa elämääni. Olen lukenut jonkin verran itsensä kehittämisestä, mutta joutunut toteamaan, että lukeminen on aivan eri asia kuin tekeminen.

Pääasiassa suunnittelen leikkimielisiä viikon kestäviä kokeita, joiden vaikutuksesta elämääni raportoin tänne. Vähintään opin onnistuneista kokeista jotain uutta itsestäni. Koe-eläimenä toimii siis pääasiassa allekirjoittanut, mutta yritän suunnitella tutkimukset niin, että lukijat voisivat osallistua ja raportoida kokemukset kommentteihin.

Silloin tällöin aion kirjoittaa lyhyesti ajatuksia menestymisestä, motivaatiosta, onnellisuudesta, laihduttamisesta, ajanhallinnasta, viivyttelystä, ihmissuhteista ja itsensä kehittämisestä.

Ajatus blogiin heräsi Seth Robertsin itselleen suorittamista kokeista. Ensin suunnittelin blogia motivaatiosta, mutta teemana se on liian kapea kuvaamaan sitä mistä haluan kirjoittaa. Lisäksi, olisi turhan ironista jos ensimmäisinä viikkoina motivaatio-teemaisen blogin kirjoittajalta loppuisi motivaatio.