tiistai 9. helmikuuta 2010

Tajunnanvirtaa kehonkielestä ja aivoista


Tavallisesti ajatellaan että ihmisellä on yhdet aivot, mutta niitä on oikeasti kolmet päällekkäiset: liskoaivot, nisäkäsaivot ja ihmisaivot (engl. reptilian stem brain, mammalian limbic brain, human neocortex.) Ne ovat kehittyneet toistensa päälle ja hoitavat osin eri tehtäviä. Näistä nisäkäsaivot vaikuttavat eniten nonverbaaliseen käyttäytymiseemme. Se reagoi ulkoiseen maailmaan refleksinomaisesti, välittömästi ja ilman ajattelua. Reagoiminen kehonkielellä on kovakoodattu hermostojärjestelmäämme, joten sitä on vaikea peittää, ja se kertoo totuuden ajattuksistamme, tunteistamme ja aikeistamme.

Mietin että miksi jotkut ovat todella rentoina ja toiset samassa tilanteessa jännittyneitä, aivan fyysisesti lihakset jännittyneinä. Jos on itsevarma ja uskoo, että ei ole mitään pelättävää, se myös näkyy ulospäin, ja päinvastoin. Jotenkin tällä ajatuksella parempi kehonkieltä pitäisi yrittää taklata sekä tietoisesti muuttamalla kehonkieltä että muuttamalla myös omia ajatuksia.

Jos tyvituma on yliaktiivinen, mahdollisesti jonkun traumaattisen kokemuksen jäljiltä, se saa etsimään herkemmin vaaroja sieltä missä niitä ei ole. Siksi jokut voi olla säikympi äkkinäisille äänille ja odottamattomille tilanteille. Ehkä siihen ei tarvita edes traumaa, ehkä se voi olla opittua, kuka tietää.

Mielenkiintoinen juttu tässä kaikessa on myös, se että toiset herkästi aistivat kehonkielemme ja äänensävymme kautta millaisia olemme ja miltä meistä tuntuu, ja he alkavat tuntea samaa tunnetta. Jos olet epävarma, myös toinen tuntee olonsa epävarmaksi. Jos olet itsevarma, hekin rentoutuvat... jos jännität olla toisen seurassa, myös toinen alkaa jännittää. Peilisolut liittyvät varmaankin vahvasti tähän.

Lyhyesti, jos haluaa itsevarman kehonkielen, itse näen siihen tällä hetkellä parhaana ratkaisuna, että yrittää myös päästä ahdistavista tunteista eroon ja oppia olemaan täysin rentona. Mielenkiintoisilta ratkaisuina tunteiden käsittelyyn näen kognitiivisen käyttäytymisterapian (tästä on hyviä self-help kirjoja) ja rentona olemiseen rentoutumisharjoitukset, jotka opettavat tajua siitä onko lihas jännittyneessä vai rennossa tilassa, sekä puhtaasti totuttelua olemaan rentona jännittävissä tilanteissa.

Disclaimer: Nämä ovat ihan omia muistiinpanoja ja ajatuksia.

Inspiraation lähteet:
What every body is saying, Joe Navarro (vaikuttaa erinomaiselta kirjalta)
This is your brain on joy, Earl Henslin (en suosittele tätä kirjaa)

1 kommentti:

  1. Hei,
    Kehonkieli on kiehtova ja tosi paljastava juttu. Olen aina kiinnostunut lukemaan aiheesta. Ihminen käyttää sitä joka tapauksessa, hallitusti tai vähemmän hallitusti, halusipa tai ei.

    Tuo nimitys peilisolut on minulle uusi, mutta sinänsä alitajuntaiset reaktiot ovat aina olleet olemassa ja niitä on tutkittu, joten sittenkin asia on tuttu.

    Ihminen voi onneksi oppia hiukan hallitsemaan kehon kieltään, jos haluaa asiaan paneutua.

    Sininen rooli

    VastaaPoista