Kokeilin saada ääntäni matalammaksi ja kuuluvammaksi erilaisilla harjoituksilla.
Alkuperäisessä viestissä on tarkemmat kuvaukset harjoituksista.
1. Matalampi ääni
Lausuin "ding-dong-king-kong-bing-bong" niin, että sanon jokaisen sanan hieman matalammalla äänellä ja viimeinen bongin on niin matalalla kuin pääsen. Tuntuu että tämä harjoitus todella toimi. Mitään älytöntä muutosta ei tapahtunut mutta kuitenkin hieman. Aluksi yhtenä päivänä ääneni oli aika rasittunut ja käheä, luulen että se johtui tästä harjoituksesta.
2. Kuuluvampi ääni
Tässä harjoituksessa valitsin kiintopisteen ja yritin sanoa lauseen mahdollisimman kovaa sitä kohti, astua askeleen taaksepäin ja toistaa, niin että ääneni on koko ajan kovempi ja kuuluvampi.
Tämä ei toiminut ihan toivotusti. Hetkellisesti tuntui että pystyin käyttämään ääntäni kovemmin, mutta jo tunnin päästä hyöty oli kadoksissa. Tulin ainakin tietoisemmaksi käyttämästäni volyymista ja nyt kiinnittämällä asiaan huomiota pystyn mielestäni puhumaan kovemmin. Aamuisin ääneni on silti melko hiljainen, ja mitä enemmän puhun sitä parempi kontrolli tulee volyymin, jännää. Melkein nolottaa moikata ensimmäisen kerran aamulla kun ääni tulee ulos niin hentona.
3. Rikkaampi äänenkäyttö
Kokeilin lausua nauhuriin erilaisia lauseita, toistaen niitä painottaen eri sanoja ja laittamalla eri kohtiin taukoja.
Suurin osa yrityksistä kuulosti aivan luonnottomilta. Aivan kauheilta. Opetus on se että tietoisesti tätä ei pysty tekemään kovin helposti. Huomasin kuitenkin että yrittämällä innostua asiasta ja lauseesta todella paljon, luonnollinen elävä painotus ja tauotus tuli kuin itsestään. Jollain tapaa monotonisuuden vastakohta on innostuneisuus. Innostuneisuus! Miettikää!
En tullut mielestäni yhtään tietoisemmaksi ihan normaalissa kansssakäymisessä ihmisten käyttämistä painotuksista ja niiden luomista merkityksistä, kuten toivoin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti