Blogissani on ollut vähän hiljaista tammikuun ajan. Poissa mielestäni se ei kuitenkaan ole ollut. Olen tehnyt pari itselleni todella tärkeää havaintoa:
1. Jos en keksi mitään sanottavaa, se voi johtua siitä että en ole kiinnostunut toisesta. Vika on kuitenkin minussa. Minä olen liikaa keskittynyt itseeni. Jos mietin koko ajan mitä mä kerron itsestäni, niin tietysti aiheet loppuvat nopeasti. Jos taas keskityn toiseen ihmiseen, olen utelias ja kiinnostunut hänestä ja hänen mielipiteistään, puheenaiheet eivät lopu kesken.
2. Opettelemalla tietoista läsnäoloa minun ei tarvitse opetella positiivista ajattelua voidakseni paremmin. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa, että havainnoi kaikkea tietoisesti, nykyhetkessä ja hyväksyen, ilman arvostelua. Kun oppii näkemään ajatukset ajatuksina, tunteet tunteina ja muistot muistoina, tarve arvostella, kontrolloida ja tukahduttaa niitä vähenee. (Kirjasta Joustava mieli, Arto Pietikäinen)
maanantai 1. helmikuuta 2010
Hiljaiseloa ja havaintoja
Tunnisteet:
hetkessä eläminen,
keskustelu,
positiivisuus,
tietoinen läsnäolo
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti