Aktiivinen kuuntelu

Aktiivisessa kuuntelemisessa laitetaan omat tunnetilat syrjään keskustelun ajaksi, kysytään kysymyksiä ja toistetaan kuunneltu sanoma takaisin puhujalle, jotta sanoa on varmasti kuultu oikein. Katsekontaktin ja kehonkielen huomioiminen sekä puhujan taustan ja luonteen arvioiminen auttavat ymmärtämään puhujaa.

Eräitä kuuntelun ongelmia:

1. Huomion kääntäminen itseensä. Kääntämällä keskustelunaiheen itseensä näyttämättä kiinnostusta muihin aiheisiin on narsistinen keskustelutapa.

2. Toisen keskeyttäminen. Pahimmillaan keskustelijat ikään kuin taistelevat kumpi saa olla äänessä. Kuitenkin selvennyksen kysyminen tai innostuksen ja tuen näyttäminen ovat hyväksyttäviä syitä keskeyttää.

3. Kuuntelemattomuus. Henkilö voi esittää kuuntelevansa tai olla esittämättä. Tämän huomaa yleensä katsekontaktin puutteesta, tyhjästä katseesta ja innottomista täytesanoista: "mmm", "niin, joo".

4. Jatkuva puhuminen. Henkilö arvostaa enemmän puhumista kuin kuuntelemista.

Vastaustyylejä tilanteisiin, jossa toinen kertoo ongelmasta tai paljastaa negatiivisen tapahtuman tai tunteen:

• Arvioiva vastaus - tuomitsee toisen käyttäytymisen.
• Neuvoa antava vastaus - kertoo miten toisen tulisi käyttäytyä.
• Vain sisältöön liittyvä vastaus - vastaa vain kirjaimelliseen merkitykseen, mutta ei huomioi taustalla olevia tunteita.
• Kysyvä vastaus - haluaa enemmän tietoa toiselta.
• Tukeva vastaus - ilmaiseee välittämistä, huolta, välittämistä ja kiinnostusta.
• Ymmärtävä vastaus - varmistaa, että kuulija on ymmärtänyt puhujan oikein kysymällä tai toistamalla viestin omin sanoin.

Lisää aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Active_listening