Joudun toteamaan että tähän oli vaikeampi keskittyä kuin kuvittelin. Vain pari kertaa päivässä pystyin hetkellisesti keskustelujen aikana semi-tietoisesti lukemaan tunnetiloja. Saadakseni lisää harjoitusta yritin katsella tv-sarjoja ilman ääntä.
Kolme päivää tätä takana, kun menin emotionaalisesti aivan lukkoon. Oli jotenkin vaikea keskustella. Kaikki vitsini tutuille ihmisille menivät ihan ohi ja he luulivat että täysin vakavissani. Ehkä tämä ei johtunut harjoituksesta, oli kuitenkin outoa.
Ihmisten perusilme on aika vakava. Hymyilevät ihmiset pistävät silmään. Muuten näin aika vähän puhtaasti negatiivisia tunteita. Pari tulee mieleen.
- Sosiaalisesti lahjakkaan ja pidetyn esimiehen vaihtuminen vakavampaan henkilöön aiheutti mielenkiintoisia ilmeitä työkavereiden kasvoilla. Palaverissä nähtyjä tunteita olivat suru ja viha.
- Kaveripiirin illan vietossa yhdeltä aikaisemmin tuntemattomalta naiselta kysyin mitä hän tekee ja pettyneen näköisenä vastaukseen sanoin toivoneeni, että nän on strippari. Naisen ilme oli puhdasta inhoa. Loistavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti