Tutkimus 8: Apua! En keksi mitään sanottavaa

Keskustelutaito on mielestäni yksi tärkeimmistä taidoista elämässä, ja siinä on varmasti kaikilla kehitettävää. Jännää on että se ei ole sellaista jota yleensä ajatellaan harjoiteltavana ominaisuutena.

Pitemmittä puheitta seuraavana useasta satunnaisesta nettilähteistä revitty harjoitusohjelmani, jonka on tarkoitus auttaa ongelmaan nimeltä "en keksi mitään sanottavaa." Tarkoitus on tehdä itsestäni pysäyttämätön puhekone helmikuun loppuun mennessä, aikaa siis seuraavat kaksi kuukautta. Paino ei ole niin paljon laadulla kuin määrällä.

Harjoitus 1. Keskustelemaan oppii keskustelemalla. Noudatan joka päivä seuraavia sääntöjä:

a. Tutkin jatkuvasti ympäristöä ja keksin puheenaiheita. Tämä on tärkein sääntö.
b. En ikinä anna keskustelun päättyä siihen, että toinen sanoo jotain ja minä olen hiljaa. Vaikka syy hiljaisuuteen on vain se, että en keksi mitään sanottavaa, toinen ei tiedä miksi olen hiljaa. Sanon jotain.
c. Käytän kaikki mahdollisuudet keskusteluun. Puhun kaikille.
d. Käyn vähintään yhden keskustelun tuntemattoman kanssa. Vaikka small talkia, kysyn kaupan kassalta millainen päivä ollut, jos ei muuten onnistu.

Harjoitus 2. Käytän joka päivä 20 minuuttia lehden (City-lehti on hyvä tähän) lukemiseen ja keksi lauseen/mielipiteen/muiston jokaisesta substantiivista. Sen täytyy olla positiivinen, ja sellainen, että sen voisi kuvitella sanovansa keskustelussa.

Tämän on tarkoitus auttaa nimenomaan siihen, että ei ole mitään sanottavaa. Jos Emma sanoo lauseen: "Kävin tänään polkupyörällä alennusmyynneissä ostamassa sukset." Okei, tuossa lauseessa on vaikka mitä mihin tarttua (polkupyörä, alennusmyynnit, sukset), joista keskustelu voi lähteä ihan uuteen suuntaan. Puhumattakaan siitä että miten Emma kuljetti sukset polkupyörällä. ;) Tietysti kaikilla on kaikesta jotain sanottavaa. Tämän harjoituksen on tarkoitus aktivoida aivoja keksimään jotain sanottavaa. Hyvin tämä toimisi myös kaverin kanssa, joka keksii sanoja lehdestä luettujen sijaan.

Harjoitus 3. Katson 20 minuuttia videoita ja painan mieleeni keskustelut. Pysäytän muutaman minuutin päästä ja muistelen mitä henkilöt sanoivat. Jos en muista kaikkea, kelaan alkuun ja aloitan uudestaan. Tämän on tarkoitus kehittää tarkkaavaisuutta ja keskustelumuistia. Kenestäkään ei tule hyvää keskustelijaa, jos hän ei kiinnitä huomiota siihen mitä toinen sanoi ja/tai ei muista mitä hän sanoi.

Harjoitus 4. Opettelen sketsejä ulkoa. Jostain syystä lähes kaikki tuntemani hyvät verbaaliakrobaatit ovat myös hyviä muistamaan pitkiä pätkiä sketsejä. En analysoi sen enempää, vaan seuraan perässä. Opettelen joka viikko uuden sketsin ulkoa (tai minuutin, kaksi jos se on muuten liian pitkä) youtubesta.
Omat suosikkini: Setämies, Matikan ope, Verkostomarkkinointi (Ketonen & Myllyrinne)

Tämä harjoittelu perustuu uskomukseeni, että mikä tahansa taito on harjoitettavissa, ja siihen, että mitä enemmän tekee jotain, sitä enemmän aivojen kapasiteetista tulee käyttöön sitä varten (en muista lähdettä tälle.) Yeah!