Millaista elämää haluat elää?

Olen ajatellut lähipäivinä omia arvojani ja nyt tuntuu siltä, että kaikessa on vihdoin järkeä. Omien arvojen ymmärtäminen toi itselleni todella hyvä olon. Nyt osa tavoitteista tuntuu turhilta ja osa entistä mielekkäämmiltä.

Arvoja voi olla vaikka ystävät, perhe, terveys, harrastukset, itsensä kehittäminen tai muiden auttaminen. Arvot ovat asioita, joita pitää tärkeinä. Arvot antavat elämälle suuntaa. Ilman suuntaa voit päätyä mihin tahansa. Kun toteutat arvojasi, tiedät olevasi elossa.

Kannattaa miettiä omia arvoja, jos et tiedä mitä haluat tehdä. Tai jos olet laatinut tavoitteita ja saavuttanutkin niitä, mutta olo ei silti tunnu hyvältä. Muiden odotukset sekoittuvat helpoisti arvojen kanssa. Arvot ja tavoitteet eivät välttämättä ole omia vaan ulkopäin annettuja, asioita joita uskot muiden haluavan sinun tavoittelevan.

Arvot eivät perustu loogisiin päätöksiin siitä mikä olisi järkevää, tunteisiin tai emotionaalisia tavoitteisiin ("haluan olla itsevarmempi", "haluan että ihmiset pitävät minusta".) Jos teet jotain vain siksi, että tuntuisi paremmalta, tulet pettymään.

Kysymyksiä joista voi olla apua arvojen etsimisessä ja arvioimisessa:

Mikä on niin tärkeää että olet valmis kokemaan stressiä ja ahdistusta?
Onko jotain josta innostut ja nautit vaikka kukaan muu ei tietäisi sinun tekevän sitä?
Onko asia sinulle oikeasti tärkeä?
Millaisena haluaisit että sinut muistetaan kuoltuasi?


Lähde: Joustava mieli, Arto Pietikäinen

Ajatusten ylivalta

Olen lukemassa kirjaa Joustava mieli, jossa oli erittäin Eckhart Tollemaisia ajatuksia tarkkailija-minän ja ajatuksia tuottavan mielen erottamisesta. Tolle tosin käyttää mielestä nimitystä ego. On siis erotettavissa mieli, jonka tehtävä on tuottaa ajatuksia, sanoja, tunteita, mielikuvia, sekä minuus, joka tarkkailee näitä ajatuksia.

Mieli tuottaa koko ajan ajatuksia. Erilaisia ajatuksia ovat esim.

• Havaintoajatukset nykyhetkestä
  
• Menneen muistelut
• Arvioinnit (jokin on huono, hyvä, oikein tai väärin)
  
• Selittelyajatukset
  
• Tulevaisuusajatukset
  

Osa ajatuksista on epämiellyttäviä, niiltä ei voi välttyä. Ongelma ei kuitenkaan ole negatiiviset ajatukset vaan sulautuminen omiin ajatuksiin. Jos et erota että ajatukset ovat sinun tuottamiasi, et kykene näkemään eroa itsesi ja ajatustesi välillä. Sulautuminen omiin ajatuksiin saattaa aiheuttaa sen, että ajatukset tuntuvat tosilta, tärkeiltä, käskyiltä, viisailta tai pelottavilta.

Mieli voi olla tulevaisuudessa, jossa on täynnä aiheettomia uhkia. Mieli voi pelotella ("Saat potkut jos saa tätä valmiiksi aikataulussa"), vaatia kohtuuttomia ("Olet huono työntekijä jos et saa kaikkea tehtyä"), moittia ("Et osaa mitään"), osoittaa vikasi tai saada sinut luopumaan ("Ei kannata yrittää, epäonnistut kuitenkin.")

Tunnistatko omat ajatukseksi vain mielen tuottamaksi sanahelinäksi? Osaatko arvioida ajatuksia niiden hyödyllisyyden ja seurausten näkökulmasta?

Kun mielesi tuottaa stressaavia ajatuksia, voit ottaa erilaisia näkökulmia niihin:

• Mielesi yrittää ratkaista ongelmaasi. Kaikki sen ratkaisut eivät ole toimivia (mutta ovat ehkä olleet joskus lapsuudessasi.) Onko ratkaisu hyvä? Viekö se sinua lähemmäs tavoitteitasi? Auttaako se sinua pitkällä tähtäimellä niin kuin haluat?
• Mitä tunteita ja tilanteita ajatus yrittää saada sinua välttämään lyhyellä aikavälillä?
• Miltä tuntuu kun ajatus painaa päälle? Haluatko sen vievän sinua 6-0 ja päättävän puolestasi, mitä teet?

Lähde:
Joustava mieli, Arto Pietikäinen

Aiheeseen liittyvää:
Eckhart Tolle, The Power of Now ja The New Earth
Kognitiivinen käyttäytymisterapia, Cognitive Behavioral Therapy

Hey, you with the face

"Yes you. No, stop glancing around you. You did read right, I am talking to you.

Don't give up. For what it is worth, I believe you will succeed. No matter what setbacks occur, you can overcome it. The easy way out is surrender. No great warrior was lauded for his skills at surrendering. He was immortalized through his perseverance. Just keep chipping away at your hindrance, because success doesn't come cheaply, nor effortlessly. One day, after you have become great, you will look back and smirk at the molehill you inadvertently made into a mountain. Keep going, you got it."

Alkuperäinen [reddit.com]

Tajunnanvirtaa kehonkielestä ja aivoista

Tavallisesti ajatellaan että ihmisellä on yhdet aivot, mutta niitä on oikeasti kolmet päällekkäiset: liskoaivot, nisäkäsaivot ja ihmisaivot (engl. reptilian stem brain, mammalian limbic brain, human neocortex.) Ne ovat kehittyneet toistensa päälle ja hoitavat osin eri tehtäviä. Näistä nisäkäsaivot vaikuttavat eniten nonverbaaliseen käyttäytymiseemme. Se reagoi ulkoiseen maailmaan refleksinomaisesti, välittömästi ja ilman ajattelua. Reagoiminen kehonkielellä on kovakoodattu hermostojärjestelmäämme, joten sitä on vaikea peittää, ja se kertoo totuuden ajattuksistamme, tunteistamme ja aikeistamme.

Mietin että miksi jotkut ovat todella rentoina ja toiset samassa tilanteessa jännittyneitä, aivan fyysisesti lihakset jännittyneinä. Jos on itsevarma ja uskoo, että ei ole mitään pelättävää, se myös näkyy ulospäin, ja päinvastoin. Jotenkin tällä ajatuksella parempi kehonkieltä pitäisi yrittää taklata sekä tietoisesti muuttamalla kehonkieltä että muuttamalla myös omia ajatuksia.

Jos tyvituma on yliaktiivinen, mahdollisesti jonkun traumaattisen kokemuksen jäljiltä, se saa etsimään herkemmin vaaroja sieltä missä niitä ei ole. Siksi jokut voi olla säikympi äkkinäisille äänille ja odottamattomille tilanteille. Ehkä siihen ei tarvita edes traumaa, ehkä se voi olla opittua, kuka tietää.

Mielenkiintoinen juttu tässä kaikessa on myös, se että toiset herkästi aistivat kehonkielemme ja äänensävymme kautta millaisia olemme ja miltä meistä tuntuu, ja he alkavat tuntea samaa tunnetta. Jos olet epävarma, myös toinen tuntee olonsa epävarmaksi. Jos olet itsevarma, hekin rentoutuvat... jos jännität olla toisen seurassa, myös toinen alkaa jännittää. Peilisolut liittyvät varmaankin vahvasti tähän.

Lyhyesti, jos haluaa itsevarman kehonkielen, itse näen siihen tällä hetkellä parhaana ratkaisuna, että yrittää myös päästä ahdistavista tunteista eroon ja oppia olemaan täysin rentona. Mielenkiintoisilta ratkaisuina tunteiden käsittelyyn näen kognitiivisen käyttäytymisterapian (tästä on hyviä self-help kirjoja) ja rentona olemiseen rentoutumisharjoitukset, jotka opettavat tajua siitä onko lihas jännittyneessä vai rennossa tilassa, sekä puhtaasti totuttelua olemaan rentona jännittävissä tilanteissa.

Disclaimer: Nämä ovat ihan omia muistiinpanoja ja ajatuksia.

Inspiraation lähteet:
What every body is saying, Joe Navarro (vaikuttaa erinomaiselta kirjalta)
This is your brain on joy, Earl Henslin (en suosittele tätä kirjaa)

Älä välttele mitään

Joka kerta kun haluat tehdä jotain ja teet sen, saat positiivista sosiaalista liike-energiaa. Jos taas vältät tekemistä, saat negatiivista liike-energiaa ja vauhtisi hidastuu.

Kuvitellaan että haluaisit aamulla sanoa bussikuskille huomenta, mutta hän näyttää äkäiseltä, joten et uskalla. Ei hän kuitenkaan vastaa. Töissä/koulussa haluaisit sanoa mielipiteesi keskusteluun, mutta pelkäät nolaavasi itsesi, ja jätät sanomatta. Kaupan kassalla tajuat, että et haluakaan ostaa sitä cola-tölkkiä, mutta et kehtaa enää sanoa kassaneidille sitä. Takana on jonoakin.

Kaikki tämä rakentaa negatiivista liike-energiaa. Kun olet jo ajautunut pikkuasioissa sellaisille raiteille, että välttelet kaikkea, miten pystyt toimimaan niin kuin haluat tilanteissa, jotka todella merkitsevät. Jos taas teet peräkkäin 10 asiaa, joita muuten olisit vältellyt, olet kasvattanut energiaa niin paljon että olet täysin pysäyttämätön!

Kokeilkaa itse. Asioiden välttelemättä jättäminen todella auttaa tekemään isompia asioita ja lisäksi antaa todella hyvän olon. Tee siis mitä haluat, älä välttele mitään.

Aivoni ovat muovia

Tein kirjassa This is your brain on joy olevan itsearviointitestin ja sen mukaan minulla on Attention Deficit Disorder eli tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkautta. Tosi kiva juttu. Suomeksi olen siis flegmaattinen unelmoija. Lisäksi tyvitumakkeeni on todennäköisesti yliaktiivinen. Kirja on kuitenkin tosi optimistinen "parantumiseni" suhteen: "Hyviä uutisia! Aivosi ovat mukautuvat!" (Joko mukautuvat tai muovia, ihan miten sanan plastic kääntää.)

Suositukset:

1. Monivitamiinitabletti päivittäin
2. Laadukasta kalaöljyä päivitäin 2000 - 4000 mg
3. Lopeta kahvin juominen
4. Harjoita intensiivistä aerobista urheilua 30-45 minuuttia päivittäin
5. Lopeta kokonaan tv:n katsominen ja videopelien pelaaminen, tai rajoita ne puoli tuntia per päivä
6. Lisää proteiinin syöntiä ja vähennä hiilihydraatteja

Perusterveysvinkkejä siis. Aika jännä että kohdat 1, 2, 5 ja 6 ovat jo minulla kunnossa, ja kohdat 3 ja 4 työn alla.

Joitakin kirjan tarjoamia vinkkejä:
Tee tehtävälista joka aamu, opi siivoamaan järjestelmällisesti, pidä jokin eri tavoite joka viikonpäivä ja muodostaa asioiden tekemisestä rutiineja.

ps. Muita vinkkejä aivojen terveydestä tulossa.

Hiljaiseloa ja havaintoja

Blogissani on ollut vähän hiljaista tammikuun ajan. Poissa mielestäni se ei kuitenkaan ole ollut. Olen tehnyt pari itselleni todella tärkeää havaintoa:

1. Jos en keksi mitään sanottavaa, se voi johtua siitä että en ole kiinnostunut toisesta. Vika on kuitenkin minussa. Minä olen liikaa keskittynyt itseeni. Jos mietin koko ajan mitä mä kerron itsestäni, niin tietysti aiheet loppuvat nopeasti. Jos taas keskityn toiseen ihmiseen, olen utelias ja kiinnostunut hänestä ja hänen mielipiteistään, puheenaiheet eivät lopu kesken.

2. Opettelemalla tietoista läsnäoloa minun ei tarvitse opetella positiivista ajattelua voidakseni paremmin. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa, että havainnoi kaikkea tietoisesti, nykyhetkessä ja hyväksyen, ilman arvostelua. Kun oppii näkemään ajatukset ajatuksina, tunteet tunteina ja muistot muistoina, tarve arvostella, kontrolloida ja tukahduttaa niitä vähenee. (Kirjasta Joustava mieli, Arto Pietikäinen)