Tutkimustulos 5: Pienin askelin eteneminen auttaa

Kokeilin kaksi viikkoa tehdä joka päivä vähintään 15 minuuttia opiskelujuttuja.

Huomioita:

• Vaikka yleensä oli todella vaikeaa aloittaa työntekoa, aloitettuani en millään malttanut lopettaa, ja teinkin töitä yleensä vähintään puoli tuntia kerrallaan
  
• Työt etenivät kiitettävästi
• Tunsin huonoa omatuntoa niinä päivinä joina en ehtinyt tekemään ollenkaan opiskelujuttuja
  

Eli minulle itse opiskelu ei tunnu vastenmieliseltä, vaan työskentelyn aloittaminen. Tätä en ollut tajunnut. Jatkan tätä vähemmän kurinalaisemmin.

Havaintoja omasta äänestä

Nauhoitin käymäni puhelun ja kuuntelin jälkeenpäin miltä kuulostin. Puhelimen toisessa päässä olleen puhe ei tullut mukaan. Pystyin keskittymään omaan ääneeni. Sen kuuleminen nauhoitteena tuntuu oudolta.

Tässä huomioita:

• Käytin jonkin verran "niinku" ja "silleen" sanoja. En ollut tietoinen tästä. Näiden käytöstä on pakko päästä eroon.
  
• Hiljaisena hetkenä käytin lievästi hermostuneen kuuloisia "jooh", "niih" ja "silleen" sanoja peittämään hiljaisuutta.
  
• Joskus sanoin lauseen lopun hiljaisemmalla äänellä kuin lauseen alun.
• Tein toteamuksista kysymyksiä korottamalla äänen korkeutta lauseen loppua kohden.
• Ehkä ääneni kuulosti vähän monitoniselta. Tuli nyt vasta mieleen, mutta en pysty tarkistamaan, koska olen jo tuhonnut nauhoitteen.
  

Olen järkyttynyt tuloksista. En tiennyt että kuulostan puhelimessa näin epävarmalta. Ja nyt vähän positiivisuutta: Onneksi en sentään puhunut liian nopeasti.

Tutkimus 6: Miten saada kuuluva ja matala ääni

Edit: Kokeilun tulokset >>

Haluan itselleni matalan ja kuuluvan äänen. Herätys tähän tuli kun työpaikalla oli joukko konsultteja pitämässä esitystä. Mieleeni jäi että vain yhdellä oli matala ja kuuluva ääni. Muiden puhe oli lähinnä piipitystä, ja toistuvasti yleisöstä tuli pyyntö puhua kovempaa. Jännää oli että tämä yksi kovaääninen konsultti oli paljon muita nuoremman näköinen, enkä olisi osannut aavistaa yhtään millainen hänen äänensä on. Se ääni toi paljon uskottavuutta.

Kokeilen äänenkäytön parantamista kolmella päivittäisellä harjoituksella, joita teen seuraavat kaksi viikkoa. Pyrin tekemään kaikki aamulla, mutta koska aamuisin on muutenkin tarpeeksi kiirettä, riittää jos teen vain ensimmäisen harjoituksen aamulla ja loput myöhemmin päivällä.

1. Matalampi ääni

Yksinkertaisuudessaan lausun "ding-dong-king-kong-bing-bong" sanomalla jokaisen sanan hieman matalammalla äänellä youtubesta löytämäni Boom your voice -videon ohjeen mukaan. Tämä toistetaan kolme kertaa.

2. Kuuluvampi ääni

Valitsen kiintopisteen, esimerkiksi jukkapalmun, ja menen metrin päähän siitä. Otan hyvän ryhdin, rentoutan hartiat ja niskan lihakset. Lausun kovaan ääneen jonkin lauseen, esim. "mä pystyn puhumaan kovaan ääneen huutamatta," kohti kiintopistettä. Keskityn hengittämään pallealla ja siihen että ääni tulee kurkun takaosasta. Jos muuten tuntuu vaikealta, kuvittelen että olen parvekkeella ja huudan alapuolella oleville ihmisille. Kokeilen myös puhua kauemmas, kuvitellen että ääneni menee ikään kuin kaaressa kiintopisteen yli. Sitten astun kaksi askelta taaksepäin, toistan lausumisen, ja taas peräännyn kaksi askelta kunnes olen niin kaukana kuin pääsen ja ääneni niin voimakkaalla kuin mahdollista ilman, että huudan.

Naapurit voivat vähän häiriintyä tästä, mutta mitäpä siitä. Laitan musiikkia soimaan samaan aikaan, ehkä se vähän peittää älämölöäni.

3. Rikkaampi äänenkäyttö

Muuten hyvän äänen voi pilata monotonisuudella. Yritän tulla tietoisemmaksi äänenkäytöstäni nauhottamalla satunnaisen uuden lauseen esim. "menen huomenna aamulla kauppaan kävellen" useampaan kertaan niin, että painotan aina eri sanaa. Kuuntelen nauhoituksen ja mietin miten eri painotukset muuttavat lauseen merkitystä. Esim. "menen huomenna AAMULLA kauppaan" tarkoittaa että menen kauppaan nimenomaan aamulla enkä muuhun aikaan. Käytettävän lauseen luen jostain lehdestä tai keksin itse.

Mielestäni oman äänen kuunteleminen nauhoituksena on tärkeää tässä harjoituksessa. Jos intoa riittää, kokeilen myös vastaavalla tavalla miten eri sanajärjestykset, sekä erilaiset rytmitykset ja tauotukset muuttavat lauseen merkitystä ja, paremman sanan puutteessa, eläväisyyttä. Pyrin tekemään 10 minuuttia tätä päivittäin.

Käytä aurinkovoidetta

Tutkimus 5: Isot asiat tehdyksi pienin askelin

Valmistumisen viivyttämisestä ja koulujuttujen tekemisen välttelystä on tullut minulle jo tapa. Tehtävät tuntuvat niin tarkoituksettomilta ja luulen että ne on vartavasten suunnitellu vain maksimoimaan tuska. (Äh, nyt pitää ajatella positiivisesti: Jos se olisi helppoa, ei valmistuminen tuntuisi enää saavutukselta.) Koska opiskelujen lopettaminen ei kuitenkaan tunnu vaihtoehdolta, parempi tehdä jotain. Miten se elefantti syötiinkään? Niin joo, pala kerrallaan.

Teen joka päivä kahden viikon ajan vähintään 15 minuuttia opiskelujuttuja. Lukeminen ei riitä vaan pitää saada aikaiseksi jotain, esim. harjoitustyötä. Realistisesti, ei tuo 15 minuuttiakaan riitä, mutta ajatus siitä ei tunnu ahdistavalta. Jos haluan jatkaa 15 minuutin jälkeen pidempään, se on ok, jos haluan lopettaa siihen, sekin on ok. Toivon että tällä kokeilulla päivittäisestä opiskelusta tulee tapa, eikä minun tarvitsisi enää pakottaa itseäni siihen.

Inspiraation lähde: The Now Habit: A strategic program for overcoming procrastination and enjoying guilt-free play, Neil Fiore

Tunnistatko aidon hymyn?

Tässä mielenkiintoinen testi:
http://www.bbc.co.uk/science/humanbody/mind/surveys/smiles/

Itse sain 17/20 pistettä. Kolme väärää olivat aitoja hymyjä, jotka luokittelin feikeiksi.

Lisäys: Ehkä tässä on joku opetus... sitä löytää mitä etsii. Etsin feikkihymyjä ja niitä myös löysin.

Diili-ohjelman kehonkieli

Diili on Sipoonrantaan rakennettavan asuinalueen tv-mainos, joka on puettu mielenkiintoiseksi tv-sarjaksi. 2.11. näytetyn jakson (en tiedä kuinka kauan video on katsottavissa) alussa näkyi vahvoja tunteita ennen ja jälkeen kun Jethro ja Kaisa palasivat tiputusuhanalaisuudesta. Nähdäkseni ennen heidän saapumista Heidi yritti yllyttää muita Kaisaa vastaan. Minna ja Jarno menivät mukaan loanheittoon, Antti oli hiljaa.

Ajattelin tutkiskella kohtauksen kasvojen ilmeitä. Laittakaa kommenttia jos tulkitsitte tilanteet eri tavalla!


Heidin kasvoilla on halveksuntaa hänen katsoessa Kaisaa.



En saanut kaapattua hyvää kuvaa Minnasta. Ilme tässä kuvassa ei ole mielestäni yhtä selkeä, kuin edellä, ehkä näyttää surua, vihaa, halveuksuntaa.



Kaisa huomasi kyllä ilmeet, ja sanoikin myöhemmin kameralle "aistineensa että hänen tulo ei ollut mieleinen." Suupielet alaspäin, kostuneet silmät. Kuvassa ei sitä näy, mutta videolla näkyvä nielaus kertoo vahvoista tunteista.


Kuvassa Antti ennen kuin Kaisa ja Jethro saapuivat. Antin kasvoilla on vihaa. Päättelen että hän ei yhtään tykännyt turhasta loanheitosta ja varsinkaan Minnan kommenteista.



Lisätodisteita edelliseen saa tästä kuvasta. Antin jalat ovat ristissä ja Minnan puoleinen käsi on nyrkissä. Kenties tarkoittaa epävarmuutta ja vihaa. Mitä kauempana kehonosa on päästä, sitä varmempaa tietoa sitä kautta saa tunteista.

Melkoista draamaa.

Itsekuri ja Arnold-menetelmä

Kuusinkertainen Mr. Olympia. Täysin ilmeetön - ja voisi sanoa, lähes lahjaton - mutta erittäin kuuluisa näyttelijä. Kalifornian kuvernööri. Arnold Schwarzeneggerin menetelmä menestykseen on raudanluja itsekuri ja täydellinen luottamus itseensä. Täytyy nostaa hattua. Tässä lainauksia häneltä:

"Strength does not come from winning. Your struggles develop your strengths. When you go through hardships and decide not to surrender, that is strength."

"The mind is the limit. As long as the mind can envision the fact that you can do something, you can do it, as long as you really believe 100 percent."

"I had a master plan from the moment I arrived in America. That’s still in me. Every year I set a goal: to win the Mr. Olympia or to get so many units in business school, to make a certain amount of money, to travel to five or six different countries. Every year I make a plan. I do it. It will be done."

I do it. It will be done. Vau.

Lähteet:
Quest for Muscle
Google

Tutkimustulos 2: Tunteiden tunnistaminen

Yritin 10 päivää keskittyä lukemaan ihmisten tunteita.

Joudun toteamaan että tähän oli vaikeampi keskittyä kuin kuvittelin. Vain pari kertaa päivässä pystyin hetkellisesti keskustelujen aikana semi-tietoisesti lukemaan tunnetiloja. Saadakseni lisää harjoitusta yritin katsella tv-sarjoja ilman ääntä.

Kolme päivää tätä takana, kun menin emotionaalisesti aivan lukkoon. Oli jotenkin vaikea keskustella. Kaikki vitsini tutuille ihmisille menivät ihan ohi ja he luulivat että täysin vakavissani. Ehkä tämä ei johtunut harjoituksesta, oli kuitenkin outoa.

Ihmisten perusilme on aika vakava. Hymyilevät ihmiset pistävät silmään. Muuten näin aika vähän puhtaasti negatiivisia tunteita. Pari tulee mieleen.

• Sosiaalisesti lahjakkaan ja pidetyn esimiehen vaihtuminen vakavampaan henkilöön aiheutti mielenkiintoisia ilmeitä työkavereiden kasvoilla. Palaverissä nähtyjä tunteita olivat suru ja viha.
  
• Kaveripiirin illan vietossa yhdeltä aikaisemmin tuntemattomalta naiselta kysyin mitä hän tekee ja pettyneen näköisenä vastaukseen sanoin toivoneeni, että nän on strippari. Naisen ilme oli puhdasta inhoa. Loistavaa!

Edit: Korjasin kirjoitusvirheen ja muotoilin havaintoja hieman.

Tutkimus 4: Positiivisuus

Kokeilen kuukauden yrittää välittömästi löytää jotain mieltä ylentävää ja positiivista mistä tahansa mieleeni tulleesta negatiivisesta ajatuksesta. Ajatuksen ei tarvitse kumota negatiivista.

Yritän lisäksi olla puhumatta mistään negatiivisesta. Jos joku muu valittaa, käytän sen tilaisuutena piristää häntä, enkä tilaisuutena valittaa hänen kanssaan. "Ikävä kuulla..." ja sitten vaihdan puheenaihetta.

Kokeilin tätä jo aikasemmin vähemmän systemaattisemmin, mutta hyvin tuloksin. Kolme viikkoa pitäisi olla tarpeeksi kauan, että tästä muodostuu tapa ajatella. Joulukuun alkupuolella kerron miten nyt kävi.

Edit: Tarkennuksia.

Tutkimustulos 3: Miksi siirrän asioita eteenpäin

Kokeilin pari päivää kirjata ylös kaikki asiat, joita elämässäni siirrän eteenpäin. Sain neljä asiaa kirjoitettua ylös välittömästi, mutta oli niitä muitakin. Varsinkin olisi ollut mielenkiintoista kirjata välittömästi tuntemukset, miksi tuntuu rasittavalta mennä harjoituksiin lajissa, josta kuitenkin nautin.

Suosittelen tätä harjoitusta lämpimästi. Sain nyt tehtyä paremmin asioita ja helpotti vähän purkaa tunteita paperille. Lisäksi tehdessäni välteltyjä asioita huomasin, että eivät ne oikeasti olleetkaan niin pahoja juttuja kuin luulin etukäteen.

Tuntemiani fiiliksiä viivyttelyn takana:
Tylsistyminen, jännitys, ahdistus.

Tässä syitä miksi välttelen jotain tehtävää:

• koska ei kiinnosta, eikä kukaan muukaan näytä olevan kiinnostunut.
• koska joudun pyytämään apua, mutta henkilöltä, jonka kanssa on hankala tulla toimeen. (Hänen mielialansa vaihtelevat avuliaasta suorastaan vihaiseen, eikä niitä pysty näkemään kasvoilta etukäteen.)
• koska siihen liittyy kova sosiaalinen paine.
• koska siitä ei ole suoraa hyötyä ja sekin hyöty näkyy vasta liian kaukana.

Tutkimus 3: Asioita joita siirrän jatkuvasti myöhemmäksi

Tiedän että lykkään joitakin asioita eteenpäin loputtomasti. Jotkut asiat ovat epämiellyttäviä, mutta minun on pakko tehdä ne. Toiset ovat palkitsevia, mutta palkinto on liian kaukana, kun taas elokuvan katsomisesta saan välitöntä mielihyvää. Sitten on vielä asioita, joita oikeasti haluan tehdä, tai niin ainakin uskon, mutta en silti tee. Luulen että moni pystyy samaistumaan tämän kanssa.

Seuraavat kaksi päivää kirjaan ylös kaiken tekemisen, jota välttelen. Tarkemmin sanottuna, kirjaan ylös:

• päivämään ja kellonajan
• tehtävän tärkeyden
• ajatukset ja tunteet
• perustelut
• yritetty ratkaisu
• ratkaisua seuranneet ajatukset ja tunteet

Esimerkki:

Klo 21 piti tehdä koulutehtäviä huomiseksi.
Ei ihan välttämätöntä, mutta jättämättä tekeminen aiheuttaa lisää pakollista työtä tulevaisuudessa.
Tuntui vastenmieliseltä, surffailu ja lukeminen tuntui hauskemmalta.
Ehdin vielä tekemään tänään myöhemmin.
Ajattelin että teen koulujutut hieman myöhemmin (en tehnyt).
Vähän masentaa, lupaan tehdä enemmän koulujuttuja lähipäivinä enemmän.

Lisäys: Tutkimustulokset